Sunnuntai 25.10.2009

Äh. Helkkarin kellojen kääntö! Vatutti herätä jo 10.44. Saati kun kävelit koneelle, avasit sen ja sitten sait tietää että se onkin vasta 9.44! Mrrr. Melkein pääs itku taas ruokaa laittaessa. Tonihan ei oo ihan ruuanlaittaja vaikka paljon osaakin jo nykyään, mutta siis jooh. Kalapuikot ois saatu haaleina tai mikrotettuina eteen ja ihan palaneesta voista piloilla. Kun siis ei ollu öljyä. Onneks muistin sen Tonin ekan satsin "paiston" jälkeen että kirottiin joskus voimariinista tehtyä kastiketta, joten sitäpä heitettiin sitten pannulle. Voin ja öljyn sekotus. Ei pala mut ajaa asiansa. Sain sitten jopa syödäksenikin! Tänään toi yks mutrus (leikillään, mutta mä luulen että oikeasti noi sen mutruilut on tavallaan tapa esittää joku vaikeasti sanottava asia) ton kalapuikkoepisodin jälkeen, että ei siitä oo iskäks kun ei se tommosta paistoa osaa kunnolla. Se on joskus ihan reppana, onneks se osaa kuitenkin sanoa jollain tavalla. Tää onkin meillä ehkä toimivin keino sanoa vaikeat asiat ääneen asti, onneks siis ollaan ihan höperöitä.