Maanantai 31.08.2009

Toni jelppaili siivouksessa :) Ihan mukisematta heti kun tuli kotiin kun huomas että oon tehnyt sen suurimman. Eli keränny tiskit ja suuren osan roskista, sekä tietysti liottanu ne astiat hyvin. Ha. Meilläkö vähän unohtuu kuivamaan kaikki vaikka on tiskikonekkin *puna*. Toni sitten täytti koneen ja tuli mun kanssa raivaa olohuonetta. Nyt melkein kehtaa päästääkkin eteiseen asti jos joku sattuu yllättäen ovikelloa soittamaan :) Hirmunen rumpsutus käyny navan takana (pikemminkin tissien alla) joka päivä. Ihan selkee pesukonehirviö!

Sunnuntai 30.08.2009

Kirjakuume! Tahon ainakin 200€ että saan tilattua kaiken mitä noista haluan. 3 vanhemmuus/vauva kirjaa ja 4 seksuaalisuuden puolelta. Mmm. Ja sitten vielä ne pari ihanaa iiiiiiiisoa nättiä kirjasta mitä en netin kautta löytänyt, mutta jotka kirjakaupan puolelta bongasin. En edes tiedä niiden kahden hintaa.. Mut.. Mullemullemullemulle!! Niin ja paan menee ton Vaukirjan ilmaispaketti-hakuilmoituksen. Katellaan millon se sitten meille löytyy. Siinä pitäis olla opas vauvan syntymästä (no ihan kun ei ois kokemusta, mut mikäs siinä ilmasessa.. :D), sitten oli joku kasvuläpyskä ja sitten ilmaistestieriä jotain vaippoja ja muita :D ne voisin kyllä lahjottaa hyvinkin nopeesti johonkin :D Eli haluaisko joku newborn kokosia pamppersseja (kuvan mukaan ainakin näytti sitä merkkiä olevan)? *nauraa*. Niin ja joulumammojen miittiä ois taas ainakin jotenkin suunnitteilla Mamille. Sanoin kyllä etten loppuvuodesta mihinkään enää liikahda, ehkä marraskuun alussa voin vielä lähteä näillä puheilla, mut sen jälkeen linnottaudun kotiin. Noh, likathan on ihan mahtavia, kuten voi päätellä lauseista "mut mut mut... pääsee täälläki synnyttää ja mä voin toimii kätilönäkin (vaikken ole) jos pakko on!!!!" sekä tästä "Mä oon ollu hevosen ja koiran synnytyksessä!!! :D Eli EsP ei miiitääään hätää.. :DDD". Kiitti hanit, pidetään mielessä ;) Niin no irkin puolelta sain kanssa kutsua Jyväskylään synnyttää Tiiinalle, tai siis että "tännekin voi tulla käymään, ja vaikka sitten synnyttämäänkin ;)" Tää on sama tyyppi joka mulle monimutkaisen synnytysasian yhteydessä totesi, että "ai niin kun sä olet niitä jotka pyöräyttää muksut pullia leipoessa" :D

Lauantai 29.08.2009

Tissit hytkyy kun toi Pipana päättää rätkiä menee :D Ihan kiva, ei tarvii hankkia rintalihaksia millä nykiä ja esitellä, mulla on nykimistyyppistä aktiviteettia ilmankin ;D Kerroin kotilolle (viimeksi olleelle kätilölle) tänään että mitä meille on tapahtunut. Tiina irkin puolella yllytti, tai pikemminkin se melkein lupasi kertoa jos mä en saa kerrottua. Hitsit kun sekin on niin ihanainen ihminen. Hirmunen ikävä =/ Ja menipä sitten tämän asian infoamisen jälkeen taas ilta sitten siihen lukuisia kertoja läpi käytyyn jauhamiseen. Dimdim. Ikuista jossittelua. Synnytys, varsinkin jos se on suunnitellusti kotona. Jeah. Ei siitä sitten sen enempää.

Perjantai 28.08.2009 21+0

21+0!! Aika kauhulla kattelin pihalle tossa alkuillasta. Yläkertalaiset likat vei ilmeisesti isosiskonsa muksun keinumaan. Eikä kauheesti vaikuttanu että se muksu vielä edes istua osais =/ Ei ne onneks ollu kauaa, ainakaan mitä kerkesin näkemään, mut silti.. Ei piru pitäis kyllä käydä ostaa ne langat sitä yhteiskauluri/kaulaliinaa varten =/ Jos mä sitten uskaltaisin vaikka sitä Teddyä hankkia molempia varten. Se oli muuten ihan superihanaa lankaa.. Täytyis vaan tesmiä mallipalalla että kuin löysää tarviis tehdä ettei tuu jäykkää, mut ei liian reikästäkään. Sitä paitsi en ikinä saa sitä neulottua :D pitäis niitä pipojakin tehdä ja ommella ja neuloa. Ja toi pinnarin reunasuoja ja sitten ne pussilakanat. Minäkö hamstraan tekemistä? Ois nyt perhana edes ompelukone! Olipahan suihku! Toni nauro ihan kippurassa suihkussa kun mä seisoin niin että mun varpaat on ihan kiprussa päkiään päin taittuneena. Se vie painoa pois kantapäältä ja jalkapohjalta ja silleen oli helppoa olla. Varmaan valehtelematta ainakin 4 minuuttia räkätti mulle melkein vedet silmissä :DD

Torstai 27.08.2009

Aaah. Huomenta. Ihan kiva taas <_< Heräsin ennen viittä, pyörin ainakin kuuteen, vähän ylikin. Kello soi puoli seittemän, en jaksanu nousta turhaan niin aikasin. Noh, sitten nukuin sen viimesen puolituntia, eli seittemään. Ja nyt väsyttää niin vitusti. Mmmm. Ja maksalaatikkoa napaan heti aamusta! Oli siis eka liikuntahommeli. Siis se mun "työhön paluu". Melko tuota. Noh. Olihan se ihan kivaa tunti istua "luokassa" 3 muun ihmisen kanssa joilla on ikää 50+. Ja joista ainakin yks on aika vähä-älyinen. Ei sillä että itteä ihan jatkuvasti häiritsis, mut pikkasen jossain vaiheessa alkaa nyppii kun mikään juttu ei saa päätöstä ja selitystä tulee ihan ihmeellisesti. Käveltiin pelaamaan Mölkkyä. Siihen menikin se puolitoistatuntinen sen yhden "oppitunnin" jälkeen :D Mut vetäjä Niina on kiva. Tiedänkin sen jo helmikuulta 2008 :) Mut huhhuh kun on naatti noinkin vähäpätösen päivän jälkeen. Aaarh.

Keskiviikko 26.08.2009

Ai että leijailenko tänäänkin vähän eilisen fiiliksissä? Joka kerta kun vähänkin miettii sitä eilistä kätilöä niin sydän läpättää. Ja söinpähän taas namnam hyvää maksalaatikkoa. Tosin Pipana ei taida tykätä, melske alko :D Toni sai lykkäystä, Toni sai lykkäystä *tuulettaa*. Ei siis oo kertauksia ens vuoden alussa! :) Ilmeisesti parin vuoden lykkäys heti, olkoonkin alikessu ja olkoonkin aseseppä melkein ainoana laatuaan Kajaanissa (ainakin tosta kertaavasta porukasta).

Tiistai 25.08.2009

Rakenneultrapäivä <3 Hui miten jännittelin. Oltiin ensinnäkin kaupungissa jo 45min ennen koko hommaa. Toni tuli töistä suoraan kun oli saanu puolipekkasen tälle päivää ja meidän aika oli klo 10.15 virallisesti äippäpolille. Kierrettiin kirjakaupan kautta vähän kuluttamassa edes aikaa :) Siellä ois niiiiiiiiiiiiiiin ihanat valokuva-albumit. Alessa vielä 4€/kpl. Ois niin kiva ostaa joka muksulle samannäköset eri väreissä. Tyyliin 5 albumia (noissa oli ehkä 100kuvaa tilaa jos sitäkään) per napero. Eka vuosi, 2-4v, 5-8v, 9-14v ja sitten siihen 18 ikävuoteen viimonen :) Sen jälkeenhän tuota viimestään niillä itelläänkin ois tarpeeksi kuvia säästössä omasta pärstästä ja tekosista. Noh, kattelin niitä taulunpohjiakin. Ei ollu hirveen hintasia. Jos siis sais siskon maalailee mulle muutaman helpon ja nätin taulun tonne muksun huoneeseen, niin että ostais ite pohjat sille :) Mentiin sitten äippäpolille odottelemaan. Oltiin vissiin ennen kymmentä jo siellä. Kattelin että siinä toimistossa on ainakin se mulkvisti töissä, ainakin se näytti ihan samalta, joten vähän hirvittelin että tekeekö se toinen mulkvisti sen tutkimuksenkin. Kuuntelin ihan törkeesti ääniä mitä siellä huoneessa tapahtu. Parin naisen ilonen puheensorina! Oi. Siellä on siis joku ihana kätilö!! Enkä yhtään ollut väärässä kun huoneeseen päästiin. Ihanasti otti meidät vastaan. Oikein aurinkoinen, asiantunteva ja I-H-A-N-A! Kyseli Joonasta ja meidän voinneista. Ollaanko saatu keskusteluapua ja niin edelleen. Varotteli että niitä mörköjä voi tulla aina enemmän mitä pidemmälle päästään, varsinkin ennen synnytystä. Ihan niinkun mä olen jo kaikille hyvänaikaa sitten sanonut! Ihana kun joku ymmärsi jo etukäteen! <3 "Lähdetäänkö kattelemaan?". No kysytkin vielä! "Laske vaan vielä vähän niitä housuja, niin en sotke sun vaatteita tällä geelillä. Nää lapset kun tuppaa täällä alhaalla aina olemaan". Meinasin nauraa jo tässä vaiheessa, että jos kuitenkin koitat ylhäältä ensin. Noh, pisti ultran ensin alamahalle ja katteli, että no tuota eipä täällä kyllä ole kun varpaat. Lähti seuraamaan niitä ylöspäin. Vielä ylemmäs ja aina vaan ylemmäs. "No täällähän sä olet!" reilusti navan yläpuolella mennään. Pää oli vasemmalla ja peppu oli oikealla kyljellä, ainoastaan jalat sinne lantioluihin päin. Selkä siis mun kylkiluihin. Ilmeisesti niin korkeella kun kohtu antaa periks :D Mitä en ihmettele, kerroinkin että viimeks Joonasta oltiin jo neuvolalääkärilläkin turhan suuren sf-mitan takia. Eikä mitään muuta syytä sillon koskaan löydetty, kuin että se vaan tykkää majailla tuolla. Seuraa siis tääkin isoveljen jalanjälkiä <3 Niin ja heti tehtiin huomio että käsi on koko ajan naamalla. Ehkä jopa vähän oudosti. Mutta sitten alotettiin virallinen osuus. Lähdetään kuulemma päälaelta ja edetään koko ajan alaspäin järjestyksessä. Selitteli joka asian tosi perusteellisesti. Mittailtiin valehtelematta joka paikka ja ruumiinosa, tai jos ei mittailtu niin sitten kateltiin muuten vaan tarkasti. Silmäkuopat, aivot, pikkuaivot, munuaiset, sydän, aortta ja joku muu kanava mikä siinä lähellä on. Napanuora, virtsarakko, reidet, polvet, varpaat, nilkat ja niiden asennot. Käsivarret, kyynerpäät ja kämmenet. Sekä tietysti vartalonympärys, päänympärys edestä taakse ja sitten se korvasta korvaan. Ja varmaan joku 30 muutakin asiaa joita en edes muista enää. Jossain vaiheessa vähän ärsyttikin kun kaikki kerrottiin. "Hyvä mitta, ihan normaali". Ihan kun oisin ollut niin kovin spesiaalitapaus, mitä siis edelleenkään en tahdo. Ja varsinkin kun Joonastakin kaikki oli aina oikein tuolla. Mut se oli niin kiva tätsy, että jos se ois ollut joku muu, niin varmaan en ihan niin hyvällä tuulella ois kaikesta huolimatta ollu. Jossain vaiheessa muksu lähti karkuun, jonka jälkeen kätilö sai ultrata tuolta oikeelta kyljeltä aika pitkälle, ja joutu topa tonne kylkiluiden alle päin osottelemaan sillä. Ho. Ai vähän ylhäällä! Kätilö ihan itse halus kuvata jalkapohjan vielä. Ja mitata! Sano että tää on sitten ihan täysin mihinkään terveyspuoleen liittymätön seikka, mutta nyt kun ne on tossa niin ei voi vastustaa kuulemma. 3,64cm löyty monolta kokoa! Sukupuolta kysyttiin kanssa, mutta vähän oli epäselvempi tapaus. Oli oikein konttausasennossa (telkkarin ruudulta jos katteli) ja napanuorakin haaroissa ja niin edelleen. Mut pitkään sitä koitettiin vähän selvitellä. Tultiin yhdessä siihen tulokseen että voisi se ehkä tyttö olla. Tuossa olla ehkä häpyluu/-huulet tms. Sille kätilö kuulemma rahansa pistäis, vaikka oiskin valmis myös häviämään ne :) Katsotaan sitten neuvolalääkärillä mitä siellä näkyy.. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu meistä, että kyllä siellä joku kiukkupeppu vois olla, eli ihan selkee Pikku-Mari. Sitten kurkittiin kolmiulotteisena. Ensin ei mitään meinannu kunnolla saada kuvattua, mut sit selvis mitä se käsi siellä koko ajan teki! Ha. Sormi nenussa ollu koko 30min ultran ajan :D Ihan isänsä lapsi! Ei epäilystäkään! Ilmankos se käsi jotenkin niin oudosti siellä normi ultran puolella näkykin. Ei jotenkin sopinu mihinkään käsi-kasvoilla tyyppiseen tai peukku-suussa oloon :) Pian vaihto taas asentoa ja saatiin jo vähän parempi kuvakin otettua. Sitä ennen oli tosi epäselvää ja muhkuraista, eikä oikein sellasta ns. normaaliakuvaa. Loppujenlopuks kuvia saatiin siis vaan jalkapohjakuva normi ultran puolelta, ja muutamia noita parempia kolmiulotteisia <3 Oioi. Koko päivän oon leijaillut tosta käynnistä. Just ihana nainen! Jos kaikki psykot, lääkärit ja muut täällä ois tollasia, niin mä oisin aina tuntenut olevani turvassa! Kotiin lähdettiin sitten suoraan kävelee. Matkalla iski ihan älytön nälkä, joten v*tutus oli suunnaton. Aurinkokin porotti taas oikein ja Tonilla oli vaihteeks aika levoton päivä, joten se kyseli ja puheli taas kaikkea typerää ja mä yritin kestää. Sanoin sitten jossain välissä että on niin nälkä että v*tuttaa. Kysy miksen sanonu, oltais käyty keskustassa haukkaa jotain. No meni jo. Se onneks on oppinu jo, että jos mä olen nälkänen niin sitten ei kannata leikkiä enää puoleksikaan niin paljoa. Kotiin kun päästiin niin nälkä unohtu. Ylläri. Joka paikkaan äkkiä kuvia ja rakenneultrakuulumisia. Siskoille viestiä ja hillitöntä tutinaa ja tärinää kun jännitys iski uudelleen. En tiedä että miksi. Mutta oli ihan pakko jakaa ihan kaikki ja selittää miljoonaan kertaan ja täristä vähän lisää. Ihan hyperaktiivinen olo :D Pelottavaa mulle. Noh, jossain vaiheessa rauhotuin, menin jääkaapille ja söin maidon (meni melkein litra) kanssa kaksi isoa palaa kääretorttua. Mmmm! Ihana kun se oli muhinut, marianne maistu tosi kivasti. Njams. Loppupäivän sitten olin vaan. Kateltiin Tonin kanssa yks Grey, olin tosin niin naatti, että se seuraaminenkin oli vaan sellasta väsynyttä puolella korvalla kiinnostavaa. Loppupäivä olikin aika väsynyttä sumua. Syötiin vaan lihapiirakoita nakeilla kun kumpikaan jaksanut tehdä ruokaa :D Välillä vähän ylivirittynyttä oli myös :D Katottiin ihan illasta yks CSI telkkarista ja mentiin jo sen jälkeen nukkumaan. Normaalistihan oltais katottu se toinenkin. Mut Tonilla on aamuvuoroviikko, joten eihän se jaksa eikä mua huvittanu tänään jäädä yksin kattomaan jälkimmäistä. En edes kissanhiekkaa jaksanut siivota. Ungh.

Merkintään liittyvät kuvat:
http://i6.photobucket.com/albums/y232/marimma/Toinenko/Kuva001_mMedium-2.jpg
http://i6.photobucket.com/albums/y232/marimma/Toinenko/Kuva013_mMedium.jpg
http://i6.photobucket.com/albums/y232/marimma/Toinenko/Kuva008_mMedium.jpg

Maanantai 24.08.2009

Nousin sitten Tonin kanssa samaa matkaa klo 5. Lievästi järkyttävä herätys. 7 viikkoa täällä on ollut lähes kuolemanhiljaista vielä klo 9, ja nyt joku helvetillinen herätyskello soi viideltä. Oli meinaan sitten niin järkyttävä herätys että napero pinkas pystyyn kanssa. Hirrrrrrmunen rätä-tä-tä-tä kävi sen 20min kun yritin jatkaa uniani. Päätin luovuttaa ja nousta ylös. Olishan mulla ollu kello seittemältä itellänikin soimassa, mutta sama kai se. Istuin koneella hetken ja alottelin siivoamista, olohuoneen ruokapöydän sekä karvapuolen lattiat sain siivottua. Pyykkiä pyöritin koneessa pari kertaa. Sitten väsähdin. Jumalaton nälkä pitkin päivää ja vähän väliä, niinkun aina jos herää aikaisin. Aloin kattelee Greyn Anatomiaa pleikkarin kautta. Eikä toivoakaan että sen jälkeen oisin jatkanut enää. Jossain vaiheessa alko navan takana tuntuu sellanen pesukoneen rumpsutusvaihe. Tiiättekö sen kun pyykit pyörii koneessa vielä aika hitaasti, esimerkiksi jonkun välilinkouksen aikana, ne nousee ylös rauhassa ja mätkähtää isona könttinä koneen pohjalle. Kuuluu rumps. Vähän kikattelin keskenäni sitä tänään :) Pitäis kääretorttuakin tehdä. Toni on sitä monta päivää halunnut jo, joten ehkä mä uskallan tehdä kun tulee varmaan noilla puheilla syötyäkin :) Kuhan Toni tuli kotiin ja käytiin kaupassa, niin siivoilin keittiöö leivontavalmiuteen. Sitten sötköttelee kaikki valmiiks. Pohja tuli hyvin, tosin näköjään edes kolmen munan taikina ei oo riittävästi tohon pellille! Argh! Paistelin sitä varmaan 20min, vaikka normaalisti 10min ois riittävä. Nooh, kippasin sen sokeritetulle leivinpaperille ja kaik oli hyvin. Sekottelin viimesen kerran vielä täytettä ja riipasin tortulta "selkänahkan" (eli leivinpaperin minkä päällä se oli paistettu) pois. Vähän rapisi sivut. Noh, ne olikin ne kaikkein ohuimmat paikat, joten saatiin paljon maistiaisia. Ihan hetken jäähdyttelin ja sitten täytteet niskaan. Täytekin oli ihan liian löysää, näinhän mä sen jo sitä tehdessä vaikka sitä oli hyväksi ja paksuksi, välissä pysyväksi kehuttu. Ja just ja just riitti se kaksinkertainen täyte edes. Sitten rullaamaan. Ihan liian jäähtyny! Voi äly miten taistelinkaan. Ihan kulmikas torttu ja joka puoli vaan lohkeili ja rapisi ja jäi pystyyn ja raaah! Täytteetkin juoksi karkuun ja mikä vielä ei ois menny pieleen? Suututti niin ettei mitään rajaa. Halusin sitä niiiiiin kovasti juuri sellasena kun olin kuvitellut siitä tulevan ja sitten ihan kaikki meni niin plörinäks melkein kun pysty. Melkosella vitutusraivolla tein sitten loppuun, panin lautaselle kahteen osaan ja jääkaappiin. Joskus tunnin päästä lähdin syömään sitä, vedinkin antaumuksella koko vitutuksen edestä kaksi isoa palaa. Tosin Toni mussutti toisesta puolikkaan heti sen jälkeen kun kävin sillä maistattamassa sitä. Täyte ainakin maistuu hyvältä. Taikina kans. Enemmänkin ois saanut olla sitä täytettä. Loppuilta menikin ähkyillessä ruuasta sekä tortusta. Niin ja jännittäessä ihan sikana huomista!

Sunnuntai 23.08.2009

Otin kissoille kalaa sulamaan. Mut ne on ihan umpijäässä keskenään ja sormet meni ihan muussiks kun yritti repiä niitä toisistaan irti. Sitä paitsi mulla oli kissalauma ympärillä heti kun kala alko haisee nenukkaan, joten kun mä sen kalalautasen ihan pieneksi hetkeksi pussin sisällä jätin pöydälle niin johan oli pussi revitty. Kalaa ei tosin oltu viety, oli ne sen verran jäässä vissiin kissojenkin mielestä :D Tääkin napero taitaa olla sellainen yksilö joka ei voi sietää jos hytkytän jalkaa, hirveen älämölön nostaa. Mun telkkarin katseluista ja tietokoneella oloista tulee siis olee tylsää jos joskus kielletään jalan hytkytys, tai jos noi liikkeet oikein kivuliaaks alkaa ja mä yritän niitä tietentahtoen hytkyttämällä provota :D Mistä tulikin mieleeni taas. Pitäis saada se Toni puhumaan synnytyksestä ja muista vakavista "pian" =/ Niin ja tietysti kun mä olin jo suuni kerinnyt avata pariinkin paikkaan että on mennyt hyvin, niin totta helkkarissa mä sitten pyörin koko yön tuolla sängyssä ja vollasin ikävääni ja morkkista. En oo haudallakaan jaksanut käydä pitkään aikaan. Pitäis varmaan käydä ainakin heinät siivoamassa taas *huokaa ja ikävöi*

Lauantai 22.08.2009

Nukuin yli yhteen. Sellanen joku 11 tuntia. Mut vaikka heräsinkin ihan ite, niin tuntu kun joku ois keskellä yötä noussu ylös. Joka kehonosa huus vähän lisää lepoa ja unta :D Ja Toni tais nousta ysiltä jo. Hullu. Vedin jopa ihan oikeeta aamupalaa. Teetä ja paahtista tomaatilla ja juustolla. Sain mä kolme leipää tehtyä, ja sit loppu juusto taas. Ehkä sitten jouluna uusi paketti? Hurrrr alkaa jännittää se rakenneultra. Tiistaina, tiistaina..! Tonin isä on löytäny uuden naisen! <3 Tuli heti jotenkin tosi lämmin olo vaikken mä siitä kuullutkaan juuri mitään muuta kun että sillä on pari lasta. Ja että Tonin isä asuu yksikseen nyt. Edellinenhän oli varsinainen v*ttupää, ja siitä ei koskaan ikinä tullut hyvää oloa vaikken ollu nähnytkään tai kuullutkaan koko naisesta mitään. Ihanaa että Timo on viimein löytäny naisen ja ymmärtää mikä siinä edellisessä mätti. Ihan selkeästi eri äänellä mukana :) Käytiin saunassakin tänään. Välillä meinas naurattaa todenteolla ja välillä v*tutti ihan suunnattomasti. Toni siis veti taas vähän omaansa tuolla. Laulo vaikka mitä lurituksia, lastenlauluja omilla sanoilla ja mutis itsekseen. Muuten ihan kivaa, mut joku raja. En mä jaksa koko tuntia kattoa jotain mutinaa varsinkaan. Miksi toi päivämäärä ei vois olla huomenna jo 25.8? Sitten se sais heilahtaa 7.9 päiväksi, sitten 22.9 ja.. hmm. Sit voitaiskin mennä jo vaikka lokakuulle ja saada kaikki loppuvuodenkin rahat, ostaa kaikki tarpeellinen viel ja sitten hypätä 19.12, 24-26.12, sit 31.12-1.1 ja sit vois olla 8.1 ja tää tulla täsmällisenä ulos. Just hyvä suunnitelma!

Perjantai 21.08.2009 20+0

20+0!!!!! Puoliväli. 140 päivää takana, saman verran enää edessä. Oioi! Tänään on tortillapäiväkin kuulemma jos isännällä on rahaa tilillä mukavasti. Mmm nam! Ja ähkyksihän sitä vedettiin :D Säikähdin kyllä ihan vitusti kun käytiin kaupassa ja tulin takas ja vaihdoin vaatteet. Huomasin että pöksyihin oli ilmestyny selittämätön vesimäinen laikku. Dimdidiidii. Eihän siitä lapsivedestä ookkaan sanottu kun että se vaan ilmestyy. Yritin sitten koko päivän syynäillä väriä ja hajua vessapaperin kanssa, mut illalla jo sitten rauhotuin vaikka vähän hermona kuitenkin välistä olin. Täytyy muistaa pyytää heti seuraavalla neuvolakäynnillä niitä testitikkuja! Toni sai kutsun naapuriin, ja kysy muakin mukaan. Kieltämättä kutkutti aika paljon, kuitenkin niin paljon omaa naamaansa katellu kotosalla että muiden naamat kiinnostais kans :) Tosin kaikkihan riippuu siitä onko mulla puhdasta paitaa mikä menee sopivasti päälle, kun ei tiedä ketä siellä on. Arvatkaa onko ne kaikki pyykissä? Tonin paitoja myöten. Hehe. Noh, toi turkoosi mekko oli sit ainoo vaihtoehto, ja kieltämättä en mä varmaan muuta ois laittanutkaan :) Ootin ihan kärsimättömänä sitten tunnin että toi viimein sai ittensä liikkeelle. Argh. Ja naisiako muka saa odottaa? No mut ilta oli ihan sika kiva. Tonin kaverin pikkusisko sai kuulla hyviä uutisia, se kun ei voinut vastustaa kiusausta kysyä kun mä pelkkää vettä kittailin kaikista siideritarjouksista huolimatta :DD Noh, se on käsittääkseni kuullut myös Joonasta, joten ihan kiva oli livautella. Tosin laskettuaikaa tai sen hetken viikkojahan se ei tiennyt :D Eikä siellä muita ollut kotona. Myös pyydettiin pitämään "omana tietonaan". Tonin kaveri kyllä sano että se porukka missä se viettää aikaa ja jotka tuntee mut niin tietää jo :D eli ei niinkun silleen salailtavaa. Mut ilta oli kiva. Yhden jälkeen vai kahdenko jälkeen me lähdettiin kotiin päin :) Kyllä muuten väsytti sitten kun se väsymys viimein iski jonkun puolentunnin kotona olon jälkeen. Ihan kun ois ollu koko illan ja yön baarissa. Hu.

Torstai 20.08.2009

Uh. Klo 8 ylös. Heräilin klo 4, 5, 6 ja 7. Olin vartin hereillä joka kerralla ja ihan paniikissa taas että oon jo nukkunut pommiin. Eli oon aivan naatti. Pitäis olla klo 10 kaupungin toisella laidalla noista työ- ja työttömyyskuvioista keskustelemassa. Enkä tietenkään kerinnyt lähtee ennen yhdeksää, joten menipähän puolijuoksuksi. Käytävässä oli vielä naapurin kissakin josta oman aamupöpperöni aikana ihmettelin että mitenkäs hitossa toi Nöpäle kerkes jo tonne. Varsinkin kun se kissa oli tulossa alhaalta ylöspäin, eikä menossa alaspäin niinkun meillä ensimmäisenä sännättäis. Noh, hetken mietinnän jälkeen olihan se päivänselvästi joku muu kissa. Viimeistään antaessaan äänimerkin. Sitten puolijuoksua keskustaan. Psyko tuli just ja sitten alotettiin. Se te-keskuksen nainen oli ihan huippu. Tosin ensin yrittivät että lähtisin syyskuun loppupuolelta jo heti 7-8h/pv ja 5pv/vk johonkin tämmöseen työnhakumaiseen kurssiin. Sanoin että ei kyllä tuu mitään, että jo yksi päivä kaupungilla uuvuttaa mut seuraavaksikin päiväksi, että pikkasen rauhallisemmin pitäis alottaa ainakin ja sitten alkaa nostaa tahtia jossain välissä. Noh, lähden sitten tollasella Hyvinvointikurssille. Liikuntaa siis. Pelkkä työttömyyskorvaus, eikä se mua haittaa, kun toi on vaan pari kertaa viikossa muutaman tunnin heti aamusta. Aamuliikunta on ehkä hirveintä ikinä, mutta.. Toisaalta mä myös haluan oppia jaksamaan sitä pitkin kaupunkia riekkumista muutamanakin päivänä viikosta. Sillä alotellaan siis. Sitten ois salmituotteelle mahdollisuus mennä tekee vähän kaikkea kokeilua. Siellä on metallia ja puuta jne. Ja siellä on mm. kehitysvammasiakin joten todellakin jokainen otetaan yksilönä. Esite sanoo että se ois 1-5pv/vk (henkilökohtaisesti) ja 4 tuntia päivässään. Ja sitten saan ilmeisesti jollekin kuntoutuspsykolle tms. käynnin jossain vaiheessa :) Arvioi sitten vähän miten paljon kärsin päivässä olla jossain ja kuinka usein viikosta. Saas nähdä. Kävin mä Maxissakin pyörimässä. Ostin kaks lakanaa pinnariin lisää. Sellasia ihan vaaleen vaaleenharmaita :) 2kpl 5€. Kävin viemässä pankkiin 70€ ja nyt sitten mietin että mitähän sitä hommaisi taas ensin. Vähän kyllä muuten pelottaa toi liikuntajuttu. Lähinnä siis että tuleeko siitä supsup rallia vai pitäiskö rohkeesti vetää vaan niiden yli. Kokeilin meinaan matkalla, sekin ois ilmeisesti mahdollista että kun puskee vaan sen läpi niin se loppuu. Täytyy miettiä ja kysästä vähän jostain. Niin ja nyt on sit vähän harmi kun noita liikuntahommia on, niin en tiiä millon saan sen suursiivouksen tehtyä. Nyyh! ='/ . Ai niin ja nyt. NYT ne hautakiven metalliosat alkaa valmistuu. Kaikki on pähkäilty, piirretty, mittailtu, soviteltu, selvillä on hopeoinnit, patinoinnit ja piikkien mitat. Oioioi! Pian <3 Ilta meni sitten muuten lusmutessa. Sipsiä, limua ja töllöä. Aaah!

Keskiviikko 19.08.2009

Niitä tavallisia päiviä. En oo tehnyt mitään ihmeellistä. Vähän kyllä alkaa jo jännittää loppuviikko ja ensi viikon alku! Huhuh. Tuplapanokset. Rakenneultra ja ilmeisesti ne Joonan tiedot pitäis viimein saada selville. Hurrrr.

Tiistai 18.08.2009

Wohoo! Toni nukku vaille kymmeneen ja mä nukuin vissiin johonkin yhdentoista ja kahdentoista väliin. Olin ihan sika naatti noista Tonin kipuilupäivistä. Eikä siltikään ollu mun uni riittävästi tänä yönä. Niskatkin niin kipeenä että oma pää meinas haljeta. Toni kävi labrassa uudelleen tänään antamassa verta tulehdusarvoja varten, haki myös kämpän uudet avaimet, kävi kirjastossa tulostaa sen lykkäyshakemuksen ja sitten metsästi mulle korppuja. Nam. Ensin sano ettei löytäny korppuja maxista (mistä ennen oon ne ostanut), mut toi sitten Citymarketista mulle kaks pakettia heti kun kerran oikeeta mallia löys! Ihana! <3 Joten oon sitten koko päivän vaan laahustanu tajunnan rajamailla. Joskus illalla sain sitten hierontaa vähän niskoille, pari panadoliakin vedin taas ja illalla C.S.I:tä tuijottaessa Toni heitti mulle Relaxanttia hartioihin ja niskaan, sekä tohon lapaluiden tienoille. Tunnin päästä alko jo tuntumaan että elämä alkaa voittaa. Sitten puolen yhden jälkeen sänkyyn. Voi tsiisus. Uuuh. Nukutti viimein taas älyttömästi.

Maanantai 17.08.2009

Herättiin sitten klo 10. Toni alotti siis ravaamaan taas. Kysyin että oliko äiti jo noussu. Kuulemma oli joten menin sitten ite keittiöön sen seuraks. Tonikin nous ja meni sohvalle pötkölleen. Kyselin sitten äitiltä viekö se meidät päivystykseen kun ei ton olo helpota ja se ei mitenkään hyvässä kunnossakaan enää ole. Oltiin aamu ihan rauhassa kuitenkin ja joskus puolenpäivän pintaan lähdettiin sitten. Tipautettiin Toni terveyskeskukselle ja käytiin ite Halpa-Hallissa ja Jyskissä siinä välissä. Ilmotteli että sairaalan puolelle siirtävät. Ei kuulemma vaikuta normaalilta vatsataudilta, kun taas sairaalan puolella sille sanottiin että sitä se nimenomaan ois. Noh, äitille löydettiin Jyskistä kylppäriin matto ja mä sen sille kustansin. Ei sitä toista täydellistä vastaan tulis kuitenkaan. Lupaa hommata mulle myöhemmin sitten jotain vastineena. Kiva juttu :) Äiti tuli mun kanssa sairaalalle, se kävi kahvilla siinä aulassa ja mä kävin kurkkaa mitä sille Tonille kuuluu. Oli käyny labrassa ja odotteli nyt lääkärille pääsyä. Hilppasin siis kahvioon hetkeksi. Sitten kun äiti lähti niin kävin neuvolan puolella hakee raskaustodistuksen Tonin kertausharjotuksien lykkäyspyyntöä varten. Sen jälkeen menin Tonin kanssa odottelemaan lekuria. Reppanalle vähän sattunu jälkikäteenkin noi verikokeet :D Lekuri otti sen aika pian vastaan ja tulehdusarvot kuulemma oli vähän koholla. Jotain virusperästä siis ois ainakin jossain. Kuumetta ei ollu kun korkeintaan 37 enää. Suosituksena käydä apteekissa hakee Imodiumia. Joten apteekkin sitä sitten suunnistettiin. Panadoliakin ostettiin samalla lisää. Ja Citymarketissakin käytiin. Käveltiin hiljakseen kotiin. Vähän sopivasti melko pitkälti amiksen jälkeen Toni sitten sano että vois tarvita vessaa. Kiva homma. Ois sanonu 5min aiemmin niin ois voinu amiksella käydä. Pläh! Noh, sano se kestävänsä kotio asti. Ja mun maha sit alko taas sup-rallille puoli matkasta. Ihanaa. Selvittiin hengissä kuitenkin molemmat kotiin ja Toni pian nautti ekat lääkkeet. Kyllä ne sitten sen kolmannen jälkeen joskus alko jo vähän toimii. Illalla vielä oli jotenkin tosi väärä ja hassu olo kuulemma, mut selkeesti se vessassa juoksu tahti hiljentynyt. Ehkä me saatais nukkua tänä yönä? Tehtiin jopa ruuaksi perunaa ja jauhelihakastiketta. Ja Tonikin veti napa raikuen sitä. Tilasin jopa Vauvattaresta sen peiton ja rintapumpunkin tänään! :) Pakko alkaa ostelee jo. En kestä enää! :D Sänkyyn kammettiin joskus puolen yön jälkeen taas. Kumpikaan ei osannu nukkua. Toni jossain vaiheessa sano että ois helpompi kun sä pysyisit paikallas ja nukahtaisit. Se kuulemma sais nopeemmin unta kun mä tuhisisin rauhallisesti :DD Noh, yritin kovasti!

Sunnuntai 16.08.2009

Heräsin joskus melkein puoli kymmenen. Toni oli varmaan jo toista tuntia rampannu vähän väliä vessassa. Ja tuli mun herätessä vielä sänkyyn pötköttää noin kolmeksi minuutiksi kun piti mennä taas. Reppana. Nousin ylös samantien. Tajuttoman naattina, mut en mä voi antaa ton kärsiä yksinään. Pakko saada kaupasta mustikkaa ja banaania tolle. Ihan hyvä, mut kauppa aukee vasta klo 12. Jeeee. Se sitten joskus puolen yhdentoista maissa kai rauhottu ja meni nukkumaan uudelleen. Yhden maissa kävin kaupassa enkä tietysti löytäny mustikkakeittoa! Äh! No ostin sitten kuningatar Pilttiä, siinä kun on mustikkaa. Niin ja ne banskut kans. Ja itelleni vadelmatäytekeksejä *enkuli*. Kävin Tonin herättelee joskus vaille kaksi (oli puhe että mä siivoisin tänään, joten en haluais sitä noissa päänsäryissä herättää imurilla), kerroin käyneeni kaupassa ja tuoneeni sille syötävää.. ja ostaneeni itelleni keksejä, joista olin syönyt jo puolet. Ihana oli nähdä ensimmäinen normaali Toni tälle päivää. Se nauro mun keksi paljastukselle.. Noh, se nousi, koettelin vähän sen mahaa että jos ois umppariin viittavaa. Normaali se oli, ei sitä paljoa voinut tökkiä näki sen Tonin ilmeestä, mutta mun oli pakko saada varmistus. Kehotin sitä syömään sitä pilttiä kun en mustikkakeittoa löytäny. Missään muodossa. Eikä tarvinnut kovin paljoa kehottaa uudelleen. Musta tuntuu että se on oppinut, etten mä ihan tyhjän takia sille tyrkytä kotirohtoja. Se söi yhden ensin ja melko pian toisenkin. Iltapäivän ja illan se ravaili vessassa. Joskus ehkä kuuden jälkeen rauhottu. Äiti tuli muistaakseni ennen kahdeksaa vaihtamaan vaatteet ja lähti tanssimaan samantien. Ja pian sen jälkeen Toni alko ravaamaan uudestaan vessassa. Koskaan se olo ei hävinnyt kokonaan vessassa käynnin jälkeen. Helpotti vaan ihan pieneks hetkeks. Kehotin sitä syömään banaanin kun sillä on vähän vatsaa kovettavia vaikutuksia myös, ja että oishan siinä nyt edes jotain "kunnon syötävää" myös. Kävin kääntymässä työhuoneessa ja kun takasin menin niin se oli syönyt banskun. Voi kun se aina kuuntelis noin hyvin. Äiti tuli joskus yhdentoista jälkeen ja syötiin iltapalaa kaksin. Toni juos taas vessassa. Nukkumaan kun mentiin niin taas se juoksi. Sitten kun se viimein rauhottu, niin nukahti melko nopeesti. Herättiin klo 4. Toni alko taas ravaamaan. Miten voimaton olo on seurata tollasta vierestä =/ Klo viiteen mennessä se oli juossut vessassa ainakin 6 kertaa ja joka kerralla ollut ainakin n. 5min. Kysyin siltä yhdessä välissä että onko mitään mitä voisin tehdä tai mitä se haluaisi. Kuhan kuulemma oon siinä niin riittää. Käsitin että oli myös kiva ettei tarvinnyt pyöriä yksin sen taudin kanssa pitkin yötä <3 Kysyin sitten viiden maissa että joko mennään päivystykseen. Taisi olla viimein niin kipeä olo että voisi kuulemma käydä. Kysyin vielä että mennäänkö heti vai meinaatko kärsiä aamuun. Kuulemma aamupäivällä mennään. Selvä homma sitten. En mä sitä väkisin sängystä sais liikahtaa kuitenkaan.

Lauantai 15.08.2009

Päivähän eteni ihan samalla tavalla kun kaikki muutkin, mutta kun nukkumaan mentiin niin Toni sitten sano että päätä särkee. Jatkoin sudokun täyttelyä ja ehdotin että jos ottaisit särkylääkettä niin saisit nukkua yön etkä ainakaan heräis siihen. Ei kuulemma tarvii. Noh, jatkoin sudokua eteenpäin niin se sitten sano, että peiton alla tuntuu lämpöseltä mut silti on jotenkin viilee. "Sulla on sit varmaan kuumetta". Pelasin pelini loppuun. Silmälasit pois ja sukelsin kunnolla peiton alle. Jumalauta mikä patteri! Huhhuh! Ihan tulikuuma. Oikeesti ei meinannut kärsiä olla sen ihoa vasten. Jonkun aikaa lämmitin Tonia sen omalla lämmöllä ja sit hilppasin hakee kuumemittarin. Meillähän on toi vanha elohopeinen mikä periaatteessa tarviis hyvän vartin siihen tulokseen. Noh, se oli ehkä jonkun 5-10min ja lukemina 38,2 ainakin. Varmaan ois sen 0,8 vielä noussut jos hetki ois pidetty. Sitten se kerto että mahaa vääntää tai on tehnyt sitä koko päivän. Pari päiväähän sillä on ollu vähän sellasta muuten vaan sekasin oloa. Tänäänkin päivällä epäili että ois siitä eilisestä pitsasta vaan ottanu itteensä. Noh. Nukuttiin kuitenkin. Toni koko yön kippurassa ihan palelevan näkösenä vaikka sano ettei sillä kylmä ollut mitenkään.

Perjantai 14.08.2009 19+0

19+0!! Hurrrjaa. Pian on puoliväli! Käytiin tänään pitsalla. Matkalla huomasin että mun oikea korva on ihan lukossa. Toni yritti kovasti selittää mulle jotain tuntematonta asiaa, enkä mä kerta kaikkiaan kuullut ja saanut siitä selvää. Kun se ääni kiertää tosi hankalasti tietysti vasempaan korvaan kun oikea ei kai ole kuulevinaan kaikkea. Menee jotenkin ihan puuroksi. Noh, onhan se jotenkin vähän tuntunu olevan lukossa, mut en mä ollu huomannu että se ois nimenomaan sitä. Ennenkun tollanen erityisempi kuulemis tilanne tuli. Käveltiin rauhassa tonne ja piru kun alkokin ottaa mahaan. Osasyy kyllä varmaan on alkkarit, mä en piru vie osaa pitää niitä enää yhtään. Joten pitäis niitä kivoja ostaa lisää, mitä mulla on yhdet jo olemassa. Semmosia todellakin painamattomia ihania mummoalkkareita. Tosin ne on uikkarikankaalta tuntuvaa. Just kivaa, eikä oo juuri saumoja eikä kuminauhoja vyötäröllä. Lovin it! Oiskohan jossain alekorissa taas tarjolla. Tahdon! Vedettiin kotipizzassa navat täyteen. Ehkä vähän liiankin, eikä todellakaan päde muhun mikään kahden edestä syöminen :D Mä en jaksa kokonaista pitsaakaan syödä, kun noissa on niin älyttömästi juustoa. Unohdin vielä siitä mainita että panis puolet vähemmän, joten ronkin ne suurimmat juustoalueet Tonin lautaselle :D Kotiinpäin lähdettiinkin lähes vyöryen. Ja ai piru kun alko taas helläämään mahaa. Kotiin kun päästiin niin Toni käski istumaan. "Että loppuu ne supistukset". Voi luoja että olin ihan hoomoilasena. Kertaakaan en oo ääneen sanonu että epäilisin suppailevani! Enkä tiennyt että se osais mitään tollasia sanoakaan. En tiedä vaikutinko sitten niin samalta kun sillon 14.12 kun käskin ton nukkumaan ja jäin ite suihkuun, että se ois sen mielikuvan perusteella muistanu. Mut huhuh kun yllätyin! Mut täytyy myöntää että kyllä se nyt on enemmänkin kun päivänselvää että suppareita nää on. Ihan siis Braxton hicksejä, harkkareita. Mut jos oikein alkaa miettii niin ei mulla juur tän kummempia sillon joulukuussakaan ollu. Siis jos miettii että nyt tolla on vielä tilaa kouristellakin helpommin, loppuajasta kun se naperokin on jo välissä niin tuntuu epämukavammalta kun se pyrkii rutistuu vaikka miten, mut ei mahdukaan kun siellä on reilu 3kg naperoa välissä. Ja olihan mulla jotain muutakin jauhettavaa, mut unohtakaa. Mä ainakin unohdin jo vartti sitten mitä mun piti sanoa.

Torstai 13.08.2009

Uuuu. Äiti tulee sunnuntaina kuulemma yöksi. No tulkoon. Pitäis kattoa millä ilveellä mä jaksan siivota täällä. Möllikin on vetäny hepulit kun meidän piti suihkia sitä taas tolla uudella aineella. Toimii muuten ihan törkeen hyvin ainakin sähkösyyteen. Muusta mä en niin vielä tiedä. Takkuja ois taas kyljissä ainakin. Hassua seurata tän mäkäräisen liikerytmejä. Aina kun Toni tulee lähelle niin se hiljenee. Ainakin joksikin aikaa. Kai se kuvittelee että Toni kerkee jo nukahtaa ennen kun se alottaa uudelleen ja näin ollen ois "vaara ohi". Usein niin kyllä onkin :D Joona oli sellanen, että kun Toni lähti aamuvuoroon töihin ja paino ulko-oven perässään kiinni, niin sit herättiin! Hirmunen hätä joko siitä että se lähti, tai sitten siitä melusta mitä se piti lähtiessään. Mulla ainakin meni hermot siihen sen edestakas härväämiseen sillon. Grh. Varsinkin kun se aamuvuoroon lähtee klo 5.15.

Keskiviikko 12.08.2009

Leivoin muffinseja tänään. Oli ihanan viilee päivä. Sato ja tuuli ja ai vitsit <3 Sain imuroituakin ton karvallisen puolen ja tuuletettua joka sopukan täällä. Kissathan laitoin vessaan siksi aikaa. Vein tytöille kans kun olin vähän joskus luvannut, tai vaikken ois luvannutkaan niin halusin silti. Muuten sitten oonkin vaan nyhränny loppuillan kotona. Illalla olin niin naatti että ärsytti taas ton yhden popparien syöminen ja se mässyttäminen. Aaargh! Onneks mä saan "pian", no parin-kolmen vuoden päästä alkaa huomauttelee jo jatkuvasti ääneen kun en todellakaan halua että muksu oppii tota tapaa. Loppuu ehkä, toivottavasti, Toniltakin samalla :D Menin sit sänkyyn raivon partaalla. Ei tehny mieli istua Tonin vieressä kattomassa Simpsoneita dvd:ltä kun se mässytys oli niinkun taas niin.. grrrauh. Joten lähdin täyttelee sudokuja sänkyyn. Siinä naperon rytkyttäessä mun olemattomiin vatsalihaksiin niin käännyin ympäri ja valaisin tolla ds:n näytöllä mahaa. No ei ihme kun ne jo tuntuu noin hyvin, meinaan tosi selkeesti näky kun kumautettiin uudelleen vatsapeitteisiin. Ja maha senkun kasvaa taas ylöspäin. Ei toivoakaan että alas ja ulos mentäis, vaan näillä merkeillä se sf-mitta huitelee taas taivaissa ihan vaan sen takia, ettei asukki halua olla alempana. Ja tääkin muuten majailee tosi paljon oikeella. Ihan niinkun Joonakin. Lieneeköhän tolla mun selän asennolla jotain tekemistä sen kans. Ainakin mä muistelen että kun Joona kerran puolta vaihto niin se tuntu tosi häijyltä sen pari päivää mitä kesti, ja muistaakseni se sillon vaihto vasemmalle puolelle. Mä kun oon aina vinossa sille puolelle niin kai tonne kylkiluihin ottaa enemmän tai jotain, ja siksi se on tuntunut niin ilkeeltä sillon. Vitsit mulla oli kiva ilta. Jäi vähän sudokujen täyttäminen vaiheeseen kun mahassa rymyttiin vaikka olin selälläni. Yleensä ne kiukkusimmat tulee kun oon mahallani <3

Tiistai 11.08.2009

2 viikkoa rakenneultraan. Huomasin että taitaa tää napero olla isänsä lapsi. Niin levoton että koskaan ei varmaan nuku. Ja jos se nukkuu, niin nukkuu sit yhtä levottomasti kun Tonikin. Kääntää kylkeä tai vaihtaa asentoa melkein nonstoppina <3 Melkoset paukkeet siis tänäänkin. Nyt alkaa ne yksittäisetkin hennommat huomaamaan vaikka jotain tekee samalla keskittyneestikin. Tää tapaus liikkuu jo nyt paljon enemmän kun Joona koskaan odotusaikana! Hyvä jos poitsu viikossa rätki mua näin paljon mitä tää ihan parissa päivässäkin. Mut lisää unta mulle nyt!!

Maanantai 10.08.2009

Nukuin! Ai jumankauta kun nukuinkin! No ei varmaan tullu kun 10 tuntia unta, mut niinkun niiiiiiiiiin tukkina että huhhuh. Tänään en liikahda mihinkään! On kyllä niskat ja hartiatkin ihan umpijumissa, päätä oikein jyskyttää.. Oli jo eilen junassakin niin että tarvi vetää pari panadolia matkalla. Ehkä jos mä hierontaa saisin tänään.. mm..

Sunnuntai 09.08.2009

Ja kuten arvata saattaa niin tänäänkään saanut nukkua. Voi piru että olin pistoksissa aamulla. Ja sit yrittää olla kovinkin normaali että joo joo kello kyllä soi jo aiemmin mut en näköjään heränny. Niin vissiin. Se ois soinu vasta 20min päästä. Urp! Päivä meni toooosi madellen. Jokainen oli ihan naatti ja kun piti odottaa koska ne vanhemmat ilmottaa tulevansa. Sitä koiraa kun ei pitkäks aikaa voinu yksin jättää. Sovittiin että mä lähden sillä 19.28 junalla sitten. Ja jos keritään niin mennään vielä siskolle välissä syömään ja istumaan, mut jos ei niin mennään sit suoraan asemalle tosta vanhemmilta. Jokainen oli ihan simahtamis pisteessä, sisko jo varmaan vartin kerkes unta napata kun koira päätti herätä ja mennä vouhoen siskon viereen lattialle nukkumaan. Mä yritin pysyä hereillä täyttäen sudokua. Aattelin että nukun mielummin junassa. Ja niinhän me mentiin sitten suoraan asemalle.. Pendoliino ja ihan tupaten täys. Ai miten kiva juttu. Alkumatkan ihan tosi ahdasta, Pieksämäellä vaju hyvin. Ja Suonenjoelta asti mä aloin saada unen päästä kii. Eli neljän tunnin matkasta ehkä puolisentoista oisin voinut uniin käyttää. Puolen yön jälkeen olin kotona. Pendoliinossa oli ihan järkyttävän ihanan viileetä. Sain oikein vetää ton hupputakin päälleni. Ja huomasin myös jossain Kouvolan jälkeen että paha olo tulee junassakin. Joten en taida lähteä enää matkustelemaan pitkiä matkoja. Ainakaan jos yhtään ois väsymystä vielä tulossa sen matkan päälle. Iisalmeen kun pääsin niin olipa kiva homma yrittää kattoa että millehän puolelle tulee laituri. Ihan säkkipimeetä! Koko kaupungissa ollu valoja. Tonikin siitä sano. Olipa hyvä että käskin sen mua vastaan, muuten oisin sille soittanu ihan paiseissa asemalta että tänne nyt ja heti tai mä en liiku :D Ja ihan hikinen ilma. Keskellä yötäkin. Yäk. Kerkesin jo tuudittautuu siihen ajatukseen että ois viileetä kun junassakin oli. Kotiin kun pääsin niin oli ihana huomata että Toni oli ostanu mulle banskua ja mehua. Vaikka se oli puhelimessa sanonu että on sipsiä ja juotavaa kun tuun. Tietää että tollasella matkalla tulee nälkä. Mmm. Joka paikkaa särkee. Ja tänään ollu hiljanen päivä navan takana. Ihmettelin muuten junan ikkunan heijastuksesta että kui iso se on jos vähän istuu rynymmässä niinkun mä yleensä. Hui! Ehkä se tästä :)

Lauantai 08.08.2009

Mummo tuli puoli kymmenen herättämään ja ihmetteli kun mä nukuin vielä. Uarh! Oikeesti, mulla oli kymmeneltä kello soimassa ihan just siksi, että se on tollanen. Se tyyliin kuvittelee että mä oon vetäny viimesen hengenvetoni jos mä en ole noussut viimestään yhdeksältä. Sen puhelimessa oli ollu herätyskello päällä ja se tuli selittää että kun se on soinu monta kertaa tänään eikä siellä sit kuitenkaan kukaan oo tai mitään näy. Justjust. Noh, selvitin sille sitten mistä ja miten se homma menee. Sitten kampesin ylös. Voi hyvä jumala kun koko kroppa huuti vielä väsymystä. Kaikkein eniten henkinen puoli. Aamupalaa, eli teetä ja korppuja. Tai niitä oisin syöny, mut kun korput oli niitä "leivänkantakorppuja" niin plääh. Vedin sit leipää. Isin oli puhe tulla puolilta päivin käymään ja heittämään mut siskolle. Samalla sitten mummokin viedä mökille. Kauan juteltiin ja monta kertaa käytiin lähellä Joona kysymyksiä, mut aina käänsin keskustelun pois. Oikeesti. Kaikkein vähiten mä mummon kanssa enää siitä haluan keskustella. Se alkuun oli ihan jees, "eihän sille mitään voi". Mut sitten tuli ne "tälläset pitää unohtaa ja mennä eteenpäin" lausahdukset. Ja viimeisimpinä tuli ylipäänsä ne kaikki typeryydet siitä että "älä nyt sitten stressaa ettei tälle tapahdu mitään". Joo-o. Kiitti niin ****sti. Noh, isi tuli luojan kiitos joskus puoli yhden kieppeillä. Mummo pisti keitot lämpiimään ja syötiin taas. Eka kerta varmaan koskaan kun mummolla näin vähää syödään. Se tosin yritti mulle jo tyrkyttää velliä siinä aamupäivällä, mut sain sen pään käännettyä kun iskän oli puhe tulla aikasin kuitenkin ettei ois järkeä syödä vielä välissä, kun pitää syödä sittenkin kun isi tulee. Mukaanhan mummolta taas sai mm. 4 possun pinkkiä lakanaa (epäilen että pari ois pinnariin kun vaikutti paljon pienemmiltä ainakin nipussa ollessa), kattila, paistokasari, sähkövatkain, sauvasekotin, pari paitaa, rahaa (huh, sain sentään ainakin matkarahat että pääsen kotiinkin!) ja tiedä mitä vielä.. Noh, vietiin mummo mökille ja juteltiin vähän Jussinkin kanssa. Sit lähdettiin siskon miehen vanhempien luo. Siellä oltais yö. Ne vanhemmat on mökillä kuitenkin, joten talo on ihan meidän ja seurakin on sama (paitsi plus se pentukoira) mitä ois siskon luonakin. Hyvinhän se aika loppujen lopuks meni, tosi hiljasta, tylsää ja silleen. Mut ihanan viilee sisällä! Koira oli rasittava, olihan se pentukoira ja koko ajan kokeilemassa hampaita varsinkin jos oli nälissään ja varsinkin jos oli väsy. Mut kun mäkin olin väsy niin meinas välillä käydä hermoon enemmänkin. Tehtiin pitsaa illalla ja syötiin navat raikaen muutenkin. Katottiin siskon kanssa Tuntematon uhka leffa kun siskon mies oli nukahtanut koiraa nukuttaessa itekkin :D Sit kömmittiin mekin sänkyyn. Kysyin vielä että mihin aikaan ne yleensä nousee että tiedän herätä sopivasti. Pistin kellon kymmeneltä soimaan.. Ja hirmuset pirskeet alko tänäkin yönä navan alla. Koko päivän edestä ilmeisesti. Eikä haittaa. Muutamat sudokut täyttelin vielä ja sitten heitin unille.

Perjantai 07.08.2009 18+0

18+0!! Voi v*ttu mikä aamu. Ei vaan ois pitänyt olla lähdössä koko hiivatin eteläsuomen reissulle. Mummo soitti. "Ootko sä tulossa?". No en vielä, juna lähtee vasta yhden jälkeen. "No kun et oo soittanu isälles ja sopinu sitä hakemista". Ööh. Ai mun piti? Mä luulin että sä soitit. "No sä sen numeron ja kaikki otit". Mä sen puhelinnumeron otin lähinnä sitä varten, että saan soitettua asemalta missä se on. "No soita sille nyt ja sit soita mulle takasin". No arvaa heräskö iskä mun puheluun? Arvaa oliko se äkäsen olonen ja syitä penäämässä kun vasta nyt ilmottelen. No voi nyt v*ttu. Kiva vaan teillekin. Mä soitan jos mä perun, muutoin mä olen aina tulossa sovitusti! Ja tääkin juttu oli sovittu jo viikko takaperinkin ihan pysyvästi. Kun oisin vaan uskonu itteeni aiemmin niin en ois koko perhanan reissulle ollu edes lähdössä! Ei ois tätäkään jupinaa koskaan ollut. AARGH! Noh, mirri tuotiin puolen päivän aikaan tänne hetkeksi haistelee meidän hajuja että se uskaltaa mun kanssa matkustaa 4 tuntia. Pakkasin loput kamat ja sain kyydin asemalle. Lähtiessä sanoin Tonille että tämmösiä kolme vielä meille :D Junamatka meni hyvin, hiestä märkänä ja mirrikkä senkun uinu. Ja kun heräs niin sit se olikin menoa ja vinkunaa. Kitbitsejä neljään osaan ja johan hiljeni. Samat herkut kun meidän kissoilla. Ja sitten simahtikin uudelleen. Kouvolaan pääsin joskus puoli kuusi. Kissakin löysi omistajansa. Oli muuten ihana mies kun vilautin millasen poitsun ne saa. "Voi kun se on pieni, uskaltaako sitä nostaa tuolta". No teidänhän se on, parempi ois uskaltaa tai muuten se lähtee mun mukaan :DD Noh, isi nappas mut siitä sit kyytiin ja selitin sille sitten matkalla siitä, että mä ihan oikeasti kyllä ilmotan jos mä en ole tulossa ja että miksi se meni näin jne. Se jopa taisi ymmärtää tällä kertaa. Mutta sitä se ei taas ymmärtänyt kun selitin että oisin paksuna. Se meni taas ihan paniikkiin. Sepitti jotain jostain ihme asiasta varmaan varttitunnin ja yritin päästä messiin. Mut eih. Sitten kun mä viimein ymmärsin että se puhuu jostain synnytyssairaalajutuista niin nauroin itteni kipeeks. "Se on semmonen juttu että ne ensisynnyttäjät otetaan yleensä siihen oman paikkakunnan sairaalaan että ne on tarkemmassa seurannassa, ja sitten seuraavia synnyttävät voi mennä jo pidemmälle". Öh. Niin minähän vuonna näin on ollu? :D Oikasin sitten, että ne on nykyään alueittain ja että meidän lähin on 80km päässä. Piste. Ja hyvin nopeesti vaihdoin aihetta. Raukka taas ihan paiseissa keskenään. Mummolla oli jauhelihakeitto tulilla niinkun aina kun mä tulen. Joten syömään päästiin heti ensimmäisenä. Eikä ole epäilystäkään keneltä oon periny näköjään enemmänkin kuin vaan hiukset. Isi oli ihan samanlainen hikipää kun mäkin. Ihan vaikka istuessa niin otsa jo kimmeltää ja syödessä sellasia tippojakin oikein jo näkyy. Vaikka sillä ei ylipainoakaan oo kun korkeintaan 5kg. Ilta meni hyvin. Joskus yhdentoista jälkeen hiivittiin nukkumaan mummon kanssa. Mä sinne pikkuhuoneeseen ja se omaan makkariin. Ja ihan törkeen kuuma tietysti edelleen. Ikkuna niin auki kun sitä nyt sai, vaikka mummo kehtas väittää että kyllä se viilenee sillä pienellä raollakin kun meet sinne ja oven paat kii. Nii varmaan. Yöllä sit oli ihan hirmunen mylläkkä navan alla. Enkä ihmettele, oli se melko rankka päivä henkisestikin joten varmaan sitten vasta naperokin uskalti liikekannalle lähteä. Ja pakkohan siitä möykästä Tonillekin oli sanoa viestitellessä :D

Torstai 06.08.2009

Oon ollu koko päivän kotona. Aika normi pyörimistä vaan. Päivän tullu melko tasasesti rutinoita. Iltasella kun suunnittelin vähän nukkumaan siirtymistä niin alko hirmuset kiukut navan alla. Noin tuntia myöhemmin kun menin sänkyyn täyttelee sudokua mahalleni niin hirmunen rätke kävi. Eikä lempinimi Mäkäräinen edelleenkään vanhene :D Oli se sen verran kiukkusen olosta. Noh, tällä kertaa ei ollu väliä vaikka asentoa vaihdoinkin. Vähän harveni vaan, mutta samaan tapaan jatku. Sitten kun Tonikin joskus tuntia myöhemmin tuli sänkyyn ja laitto käsivarren alamahan päälle peiton ollessa välissä niin tulipa mojovat muutamat varmaan joka raajalla kerralla pukatut liikkeet. Noh, sit sanoin että haluun kokeilla, nostin sen käsivarren (tosin kämmen paljon lähemmäs kans) paljaalle mahalle eikä menny kun muutama sekunti niin sai melko napakasti monosta. Ja Tonikin tunsi <3 Mitäs mä sanoin teille viime perjantaina ;) Ja siis eihän tuo Mäkry vielä paina kun ehkä 200g, joten napakka ei sitten meinaa mitään ruokalusikalla napakasti oman kätensä napsauttamista, vaan korkeintaan kertakäyttösellä lusikalla pientä "räpsäystä" :)

Keskiviikko 05.08.2009

Nukuin ihan älyttömän hyvin pitkästä aikaa! Tais joku 11 tuntia hurahtaa ainakin unessa. Oli kyllä viileempi ilmakin. Kävin typyjä häiriköimässä taas vähän. En mä paljoa siellä tehny, koska toi muutto on kuitenkin kaikkineen sellainen tärkee askel, eikä musta oo mitään hyötyä jos mä menen purkamaan vaikka niiden laatikoita tai järjestää niiden kaappeja. Ei se edes tunnu sitten hyvältä ja omalta. Joten mä pääasiassa pakkailin niiden roskia pois jaloista, että ne edes huomais edistyneensä kuitenkin :D Meinaan jos ne tyhjät laatikot jää just siihen jalkoihin pyörii niin tuntuu kun koskaan ei päättyis se purkaminen. Se on ihan ehdoton minkä ite aina tekee joka hiivatin kerta. No mutta kuhan mä sieltä iltasella kotiin tulin niin tajusin että perjantai on ihan liian pian. Wipe tulee huomenna hakee kissankopan ja sitten seuraavana päivänä siellä on jo täytettä ja se pitäis lähteä kiikuttelee eteenpäin. Kun ei niinkun nappaa lähtee kuuntelee mummoa. Noh, mä sieltä livistän hyvin pian lauantain puolella pois kun siirryin isoimmalle siskolle :) Ihan hassu rutina alkanu kuuluu mahasta. Tai siis ei se kuulu, mutta tuntuu.. Tiedätte varmaan sen kun on käsi vaipan alla ja joku pieni toukka vääntää kunnon turinat samaan aikaan sinne vaippaan? Jotain siihen verrattavaa.

Tiistai 04.08.2009

Typyt muuttaa naapuriin tänään :) Vähänkö ootan kauhulla ja jännityksellä. Tietysti myös niillä monilla positiivisemmillakin tunteilla. Ja Koljokin on tänään. Pyörin ainakin 10min "yliaikaa" olkkarissa kun ei kiinnostanu niinkun ruskeen ja haisevan vertaa lähteä. Mietin jo että ottaisin niin tarkalle ton lähdön et soittaisin matkalta myöhästyneeni bussista enkä pääse tänään. Tiesinhän mä että ois vaan pitänyt jäädä. Oli se taas sellainen käynti että uaaarh! Pahimmat vitutuksethan lähti näistä keskusteluaiheista: 1. Miten oot ottanut tämän raskauden nyt tässä vaiheessa surulla, ilolla, odotuksella jne. Uutena, vanhana vai miten 2. Ootko miten paljon olltu lasten kanssa tekemisissä aiemmin, ja siitä sitten tuli tää että ootteko miettineet kasvatustapoja tai muita. No mitä sitä ykköseen voi vastata. Joka v*tun tunteella mä tätä seuraavaa odotan. Ei sitä Joonan odotusta niin vaan unohdeta. Muutkin äidit vertailee tuntojaan aiempaan/aiempiin. Ne joilla on vaikka ollu synnytys vaarassa käynnistyä liian aikaisin edellisessä raskaudessa, nousee yleensä heti varpailleen kun tuntee ne samat tunteet mitä sillon. Sitten taas kun sitä ei tunnu, niin vaikka pelko ja suru sekä ikävä (sitä surua ja ikävää ei tosin normaalisti aikaisiakaan synnytyksiä kokeneilla juuri ole, mutta mulla ainakin on) kulkee usein mukana niin joka tapauksessa osaa myös joskus nauttia kun ei tunnu siltä samalta. Ja sitten kerroin kuinka ostan vaikka sitä ihan turhaa naperokrääsää ihan vain siksi, ettei kaikki tuntuisi vain jääneen Joonalta seuraavalle. Ettei jokainen sisällä Joona-leimaa. Kuolleen lapsen leimaa. Mä haluan että siihen odotukseen tulee jotain iloakin vaikka sitten siitä materiasta joka helpottaa mun oloani, ja että tätä tulokasta ei tuoda korvaamaan Joonaa. "No eikös se ole ihan tapa että isommilta lapsilta jää seuraavalle tavarat". Miksei se voi ymmärtää jo ettei se ole ihan sama asia?! Enkä edes yrittänyt sen enempää taivuttaa rautakangesta. Noh, ja tohon toiseen kohtaan. Siskonlapsiahan mä oon ihan pienestä asti hoitanu aina kesät kokonaan, tai sen ihan ensimmäisen niin olin vaan hiihtoloman eli viikon, sitten kun seuraavan tulosta kuultiin niin sitten olinkin jo ihan koko kesän seuraavalla kerralla. Taisinpa olla siskon luona heti n. neljäntenä päivänä sen synnytyksestä. Molemmilla kerroilla vielä. En ilmeisesti ihan typerä riippakivi ollu, eikä äitikään mua sinne työntäny eikä siskokaan kieltäny. Olisinhan mä sillon vielä ollu niin pieni (jonkun 10v) etten ois edes tajunnut vaikken ois saanut tulla heti tai jäädä pitkään. Tytsyä kantelin päivät että sisko sai tehdä hommiaan rauhassa ja öisin kävin silittelemässä ja tuttia antamassa kun kerran samassa huoneessakin nukuin. Sai siskokin nukkua, kyllä se nopeesti pinkas kun nälkähuudon kuuli. En kerenny suurimmalla osalla kerroista edes ite vielä heräämään. Mut jooh. Siihen kasvatukseen. Niin siitä muunmuassa keskusteltiin, että tää tulokas mitä todennäkösimmin joutuu tulee meidän mukana jäähallille useinkin. Ja ihan todennäköisesti melko heti sen syntymän jälkeen, riippuen ensinnäkin omastakin voinnista. Se paikka on kuitenkin meille molemmille tärkeä, ja kun se ei tosiaankaa ole mikään jokapäiväinen paikka. Ajauduttiin siitä sitten niihin muihin harrastusasioihin ja siihen miten aiotaan se siitä jäähallista huolimatta tutustuttaa moneen harrastukseen ja ihan silleen omaan tahtiinsa, mutta kuitenkin näyttää mitä kaikkea on. Ja että jäälle se muksu vielä viedään, mutta kiekkoa ei tarvii pelata mutta luistelu ois meille molemmille se jokin mitä ainakin toivottais sen oppivan :) Sitten siitä tietysti ajauduttiin niihin muihin kasvatustapoihin, mitä mun mielestä ei oikein voi sanoa ennenkun on siinä pisteessä että täytyy alkaa jo kasvattaa. Se on aivan saletti meillä molemmilla, ettei niitä nameja ainakaan heru ensimmäisiin vuosiin. Keneltäkään! Noh, siitähän sitten tulikin kysymys että mitenkäs suku sitten ottaa nää vastaan. Sanoin että mun äiti ja siskot ainakin kuuntelee. Hyvin todennäköisesti myös tädit (ainakin ne on ihan sellaisia jokainen-kasvattaa-omansa tyylisiä ihanuuksia). Tonin puolelta. Noh. Sinne se asia täytyykin vääntää erityisen hyvin. Siellä ollaan vähän niitä ettei-siihen-kuole tyyppejä. Taisin tähän samaan hötäkkään sanoa, että mun mielestä niin pienille ei kuulu vielä tollaset. Ja katto se psyko sen verran taas hoomoilasena, että päätin sanoa eräälle äidille tapahtuneen esimerkkinä. Oli kielletty antamasta lapsille (useamman kuukauden alle vuoden ikäisille) lettua ihan kuuluvasti niin silti se lettu piti antaa. Oli muistaakseni sitten äiti ottanut sen letun pois lapsen suusta. Ihan samoin olisin itse tehnyt. Ja tätähän se psyko ei tuntunut mitenkään ymmärtävän. Voi miten voi jonkun äly seistä noin paljon. Ensinnäkin sen pitäis olla puolueeton, toisekseen ompa kiva tulla väittelemään näistä asioista ihan sinne Koljolle asti kun en muutenkaan siellä haluais olla yhtään! Ihanaa. Noh, sitten mulla onkin seuraava aika 20 päivä. Ja se on eka työnhakuun liittyvä. Jee. Kävin sitten eläinkaupassa ostamassa itteni kipeeks yhdestä suihkeesta ja yhdestä taas uudesta harjasta ton Möllin takia. Noita takkuja vaan kasaantuu tekee mitä vaan. Nyt pitäis kuulemma alkaa pysymään jo poissa, valittiin sen kaupantätin kanssa kaikkein lupaavinta sanova purkki :D Olihan sillä hintaakin 27€. Tällä kertaa se harja ainakin oli mieluisa. Ja yhden illan käyttökokemuksella toimii molemmat! mmmm! Nyt vaan kolli saa haista ihan tytöltä *pusu*. Eikä haittaa, sehän näyttääkin ihan primadonnalta. Niin ja sit kävin kaupassa ja laahustelin takasin kotiin. Ihanat rusketusraidat naamassa. Hiusrajan alapuolella on joku sentti ihan vaaleeta Maria ja siitä alempana ruskettunutta Maria. Kiva. Oon aina sekavärinen. Noh, sitten lähdin stalkkailee likkoja joskus alkuillasta. Lähdin ruodaa niitten muuttokuormaa sisätiloihin niiden kanssa. Mut ai että oli kiva päästä tekemään jotain oikeesti. Kun noi eräät joitakin viikkoja sitten ei antanu mun edes kauppakasseja kantaa sisälle *katkeraa ja pitkävihaista mutinaa*. Raskaus ei oo sairaus, ja mä kaikkein vähiten oon sairas kun mä saan tehdäkin jotain mistä tykkään.. Dih beijbet, must tulee äkänen pimppari muuten :D Josko nää jorinat riittäis tältä päivältä. Loppuviikosta ois taas menoa.. Ungh.

Maanantai 03.08.2009

Onko pakko muistaa? Tarviin varmaan joka asiaan taas ensinnäkin piipparin että löydän, piipparin joka tunnistaa mitä mä olin suunnitellut tekeväni, piippaa sitten oikeassa paikassa heti kun ajattelenkin että mitähän se oli mitä piti muistaa. Niin ja sitten ihan jumalattoman listan post-it lappuja jotka juoksee ite seinille sellaisiin paikkoihin mitä ei voi ohittaa. Niin ja että ne kirjottais itteensä sen muistettavan asian. Oikeasti. Tööttööt. Tää älytaso senkun laskee taas tässä odotuksen loppua kohti. Onneksi se nyt ei kerinnyt Joonan jälkeen normaaliin ihan palautumaankaan, joten ei tää tunnu niin kovalta pudotukselta nyt kun mitä sillon.

Sunnuntai 02.08.2009

Uuh mikä päivä. Niin perhanan kuuma ollu jo pitkään, että yyyyyh. Ei niinkun jaksa. Tänään onneks tuli ukkonenkin vähän käymään. Ja sateli pitkin päivää sillon tällön :) Just kiva. Illalla kun menin vielä ennen nukkumaan menoa Tonin kanssa partsille, niin ai vitsit! Happi kulkee jo! :) Ihanan viileä, kostea ja raikas. Eli siis koko päivä oli aika matelua ja tuskailua. Taas.

Lauantai 01.08.2009

Nonih. Ja sit se paukuttelu tuntuu päivälläkin jo vaikkei rauhottuiskaan sillä tavalla ns. kuuntelutaajuudelle. Nyt me lähdetään edistymään jo :) Leivoin muffinseja! Hyviä niistä tuli vaikka hermot meni ihan totaalisesti. Niin ja hiki valu! Olipas kivaa leipoa. Onneks tuli vaan omaan käyttöön, meinaan ei siitä hikimausteesta oo ihan takuuta pääsikö sitä taikinaan vaikka miten yritin pitää kulhoa mahdollisimman kaukana itestäni. Suklaatkin meinas sulaa leikkuulaudalle vaikka ne oli pakastimessa monta tuntia ollu ennen sitä. Käytiin tänään saunassakin. Makoilin lauteilla sen jälkeen kun Toni lähti hetkeks jäähylle. Kun se tuli takasin niin se kaato kylmää vettä mun navalle (muuten jäi melkonen lammikko siihen ympärillekin!). Kuulemma näin se natiainenkaan ei lämpiä liiaksi kun sillä on oma vesiallas :DD Niinpä niin! Vitsit toi on niin söpö aina joskus, varsinkin jos se ei ihan liikaa tota tee. Ihan eri meininki kun viime raskaudessa <3 Mii laik.