Tiistai 04.08.2009

Typyt muuttaa naapuriin tänään :) Vähänkö ootan kauhulla ja jännityksellä. Tietysti myös niillä monilla positiivisemmillakin tunteilla. Ja Koljokin on tänään. Pyörin ainakin 10min "yliaikaa" olkkarissa kun ei kiinnostanu niinkun ruskeen ja haisevan vertaa lähteä. Mietin jo että ottaisin niin tarkalle ton lähdön et soittaisin matkalta myöhästyneeni bussista enkä pääse tänään. Tiesinhän mä että ois vaan pitänyt jäädä. Oli se taas sellainen käynti että uaaarh! Pahimmat vitutuksethan lähti näistä keskusteluaiheista: 1. Miten oot ottanut tämän raskauden nyt tässä vaiheessa surulla, ilolla, odotuksella jne. Uutena, vanhana vai miten 2. Ootko miten paljon olltu lasten kanssa tekemisissä aiemmin, ja siitä sitten tuli tää että ootteko miettineet kasvatustapoja tai muita. No mitä sitä ykköseen voi vastata. Joka v*tun tunteella mä tätä seuraavaa odotan. Ei sitä Joonan odotusta niin vaan unohdeta. Muutkin äidit vertailee tuntojaan aiempaan/aiempiin. Ne joilla on vaikka ollu synnytys vaarassa käynnistyä liian aikaisin edellisessä raskaudessa, nousee yleensä heti varpailleen kun tuntee ne samat tunteet mitä sillon. Sitten taas kun sitä ei tunnu, niin vaikka pelko ja suru sekä ikävä (sitä surua ja ikävää ei tosin normaalisti aikaisiakaan synnytyksiä kokeneilla juuri ole, mutta mulla ainakin on) kulkee usein mukana niin joka tapauksessa osaa myös joskus nauttia kun ei tunnu siltä samalta. Ja sitten kerroin kuinka ostan vaikka sitä ihan turhaa naperokrääsää ihan vain siksi, ettei kaikki tuntuisi vain jääneen Joonalta seuraavalle. Ettei jokainen sisällä Joona-leimaa. Kuolleen lapsen leimaa. Mä haluan että siihen odotukseen tulee jotain iloakin vaikka sitten siitä materiasta joka helpottaa mun oloani, ja että tätä tulokasta ei tuoda korvaamaan Joonaa. "No eikös se ole ihan tapa että isommilta lapsilta jää seuraavalle tavarat". Miksei se voi ymmärtää jo ettei se ole ihan sama asia?! Enkä edes yrittänyt sen enempää taivuttaa rautakangesta. Noh, ja tohon toiseen kohtaan. Siskonlapsiahan mä oon ihan pienestä asti hoitanu aina kesät kokonaan, tai sen ihan ensimmäisen niin olin vaan hiihtoloman eli viikon, sitten kun seuraavan tulosta kuultiin niin sitten olinkin jo ihan koko kesän seuraavalla kerralla. Taisinpa olla siskon luona heti n. neljäntenä päivänä sen synnytyksestä. Molemmilla kerroilla vielä. En ilmeisesti ihan typerä riippakivi ollu, eikä äitikään mua sinne työntäny eikä siskokaan kieltäny. Olisinhan mä sillon vielä ollu niin pieni (jonkun 10v) etten ois edes tajunnut vaikken ois saanut tulla heti tai jäädä pitkään. Tytsyä kantelin päivät että sisko sai tehdä hommiaan rauhassa ja öisin kävin silittelemässä ja tuttia antamassa kun kerran samassa huoneessakin nukuin. Sai siskokin nukkua, kyllä se nopeesti pinkas kun nälkähuudon kuuli. En kerenny suurimmalla osalla kerroista edes ite vielä heräämään. Mut jooh. Siihen kasvatukseen. Niin siitä muunmuassa keskusteltiin, että tää tulokas mitä todennäkösimmin joutuu tulee meidän mukana jäähallille useinkin. Ja ihan todennäköisesti melko heti sen syntymän jälkeen, riippuen ensinnäkin omastakin voinnista. Se paikka on kuitenkin meille molemmille tärkeä, ja kun se ei tosiaankaa ole mikään jokapäiväinen paikka. Ajauduttiin siitä sitten niihin muihin harrastusasioihin ja siihen miten aiotaan se siitä jäähallista huolimatta tutustuttaa moneen harrastukseen ja ihan silleen omaan tahtiinsa, mutta kuitenkin näyttää mitä kaikkea on. Ja että jäälle se muksu vielä viedään, mutta kiekkoa ei tarvii pelata mutta luistelu ois meille molemmille se jokin mitä ainakin toivottais sen oppivan :) Sitten siitä tietysti ajauduttiin niihin muihin kasvatustapoihin, mitä mun mielestä ei oikein voi sanoa ennenkun on siinä pisteessä että täytyy alkaa jo kasvattaa. Se on aivan saletti meillä molemmilla, ettei niitä nameja ainakaan heru ensimmäisiin vuosiin. Keneltäkään! Noh, siitähän sitten tulikin kysymys että mitenkäs suku sitten ottaa nää vastaan. Sanoin että mun äiti ja siskot ainakin kuuntelee. Hyvin todennäköisesti myös tädit (ainakin ne on ihan sellaisia jokainen-kasvattaa-omansa tyylisiä ihanuuksia). Tonin puolelta. Noh. Sinne se asia täytyykin vääntää erityisen hyvin. Siellä ollaan vähän niitä ettei-siihen-kuole tyyppejä. Taisin tähän samaan hötäkkään sanoa, että mun mielestä niin pienille ei kuulu vielä tollaset. Ja katto se psyko sen verran taas hoomoilasena, että päätin sanoa eräälle äidille tapahtuneen esimerkkinä. Oli kielletty antamasta lapsille (useamman kuukauden alle vuoden ikäisille) lettua ihan kuuluvasti niin silti se lettu piti antaa. Oli muistaakseni sitten äiti ottanut sen letun pois lapsen suusta. Ihan samoin olisin itse tehnyt. Ja tätähän se psyko ei tuntunut mitenkään ymmärtävän. Voi miten voi jonkun äly seistä noin paljon. Ensinnäkin sen pitäis olla puolueeton, toisekseen ompa kiva tulla väittelemään näistä asioista ihan sinne Koljolle asti kun en muutenkaan siellä haluais olla yhtään! Ihanaa. Noh, sitten mulla onkin seuraava aika 20 päivä. Ja se on eka työnhakuun liittyvä. Jee. Kävin sitten eläinkaupassa ostamassa itteni kipeeks yhdestä suihkeesta ja yhdestä taas uudesta harjasta ton Möllin takia. Noita takkuja vaan kasaantuu tekee mitä vaan. Nyt pitäis kuulemma alkaa pysymään jo poissa, valittiin sen kaupantätin kanssa kaikkein lupaavinta sanova purkki :D Olihan sillä hintaakin 27€. Tällä kertaa se harja ainakin oli mieluisa. Ja yhden illan käyttökokemuksella toimii molemmat! mmmm! Nyt vaan kolli saa haista ihan tytöltä *pusu*. Eikä haittaa, sehän näyttääkin ihan primadonnalta. Niin ja sit kävin kaupassa ja laahustelin takasin kotiin. Ihanat rusketusraidat naamassa. Hiusrajan alapuolella on joku sentti ihan vaaleeta Maria ja siitä alempana ruskettunutta Maria. Kiva. Oon aina sekavärinen. Noh, sitten lähdin stalkkailee likkoja joskus alkuillasta. Lähdin ruodaa niitten muuttokuormaa sisätiloihin niiden kanssa. Mut ai että oli kiva päästä tekemään jotain oikeesti. Kun noi eräät joitakin viikkoja sitten ei antanu mun edes kauppakasseja kantaa sisälle *katkeraa ja pitkävihaista mutinaa*. Raskaus ei oo sairaus, ja mä kaikkein vähiten oon sairas kun mä saan tehdäkin jotain mistä tykkään.. Dih beijbet, must tulee äkänen pimppari muuten :D Josko nää jorinat riittäis tältä päivältä. Loppuviikosta ois taas menoa.. Ungh.