Sunnuntai 16.08.2009

Heräsin joskus melkein puoli kymmenen. Toni oli varmaan jo toista tuntia rampannu vähän väliä vessassa. Ja tuli mun herätessä vielä sänkyyn pötköttää noin kolmeksi minuutiksi kun piti mennä taas. Reppana. Nousin ylös samantien. Tajuttoman naattina, mut en mä voi antaa ton kärsiä yksinään. Pakko saada kaupasta mustikkaa ja banaania tolle. Ihan hyvä, mut kauppa aukee vasta klo 12. Jeeee. Se sitten joskus puolen yhdentoista maissa kai rauhottu ja meni nukkumaan uudelleen. Yhden maissa kävin kaupassa enkä tietysti löytäny mustikkakeittoa! Äh! No ostin sitten kuningatar Pilttiä, siinä kun on mustikkaa. Niin ja ne banskut kans. Ja itelleni vadelmatäytekeksejä *enkuli*. Kävin Tonin herättelee joskus vaille kaksi (oli puhe että mä siivoisin tänään, joten en haluais sitä noissa päänsäryissä herättää imurilla), kerroin käyneeni kaupassa ja tuoneeni sille syötävää.. ja ostaneeni itelleni keksejä, joista olin syönyt jo puolet. Ihana oli nähdä ensimmäinen normaali Toni tälle päivää. Se nauro mun keksi paljastukselle.. Noh, se nousi, koettelin vähän sen mahaa että jos ois umppariin viittavaa. Normaali se oli, ei sitä paljoa voinut tökkiä näki sen Tonin ilmeestä, mutta mun oli pakko saada varmistus. Kehotin sitä syömään sitä pilttiä kun en mustikkakeittoa löytäny. Missään muodossa. Eikä tarvinnut kovin paljoa kehottaa uudelleen. Musta tuntuu että se on oppinut, etten mä ihan tyhjän takia sille tyrkytä kotirohtoja. Se söi yhden ensin ja melko pian toisenkin. Iltapäivän ja illan se ravaili vessassa. Joskus ehkä kuuden jälkeen rauhottu. Äiti tuli muistaakseni ennen kahdeksaa vaihtamaan vaatteet ja lähti tanssimaan samantien. Ja pian sen jälkeen Toni alko ravaamaan uudestaan vessassa. Koskaan se olo ei hävinnyt kokonaan vessassa käynnin jälkeen. Helpotti vaan ihan pieneks hetkeks. Kehotin sitä syömään banaanin kun sillä on vähän vatsaa kovettavia vaikutuksia myös, ja että oishan siinä nyt edes jotain "kunnon syötävää" myös. Kävin kääntymässä työhuoneessa ja kun takasin menin niin se oli syönyt banskun. Voi kun se aina kuuntelis noin hyvin. Äiti tuli joskus yhdentoista jälkeen ja syötiin iltapalaa kaksin. Toni juos taas vessassa. Nukkumaan kun mentiin niin taas se juoksi. Sitten kun se viimein rauhottu, niin nukahti melko nopeesti. Herättiin klo 4. Toni alko taas ravaamaan. Miten voimaton olo on seurata tollasta vierestä =/ Klo viiteen mennessä se oli juossut vessassa ainakin 6 kertaa ja joka kerralla ollut ainakin n. 5min. Kysyin siltä yhdessä välissä että onko mitään mitä voisin tehdä tai mitä se haluaisi. Kuhan kuulemma oon siinä niin riittää. Käsitin että oli myös kiva ettei tarvinnyt pyöriä yksin sen taudin kanssa pitkin yötä <3 Kysyin sitten viiden maissa että joko mennään päivystykseen. Taisi olla viimein niin kipeä olo että voisi kuulemma käydä. Kysyin vielä että mennäänkö heti vai meinaatko kärsiä aamuun. Kuulemma aamupäivällä mennään. Selvä homma sitten. En mä sitä väkisin sängystä sais liikahtaa kuitenkaan.