Perjantai 13.11.2009 32+0

32+0! Sain ihan jumalattomia iskuja tonne kohdunsuulle nukkumaan alkaessa, etten tienny mitenpäin pitäis olla. Tyydyin hieroo 20min mahaani, siis silleen kämmenellä pyöritellen että saan rauhaa hetkeks :D nukahtelin siinäkin välissä melkein pari kertaa. Mut ha, sain ne loppumaan! :D Sit kaivoin tuplapeiton viel jalkojen väliin myttyyn et sai nukkuu kivatuisesti tähän yhteentoista saakka :) Oon sitä paitsi ollut jopa ahkera tänään. Sain tiskikoneen täytettyä :) Ja pistin tervaa tuoksulyhtyyn *nuuhnuuh*. Niin ja pesin tiskipöydän. Ai kettu että tulee alaselkä kipeeks jos vähänkään pitää tolleen "kurkotella" jonnekin peremmälle. Toinenkin koneellinen tiskiä menossa! Ja menee hermot ton Kirpun (Nöpö) kans. Vittu sen on oltava koko ajan jaloissa pyörimässä. Oon potkassu sitä tänään jo noin 20 kertaa, astunu sen jalalle ties kuinka monesti ja repiny sen niskavilloista pois kaapista ainakin 10 kertaa. Ja kun se ei vaan usko. AINA on kuitenkin tultava tekee sama. Argh! Kyl se taitaa olla niin et maanantaina mä lähden kattoo jos löytäisin paikallisbussilla terveyskeskukselle neuvolaan itteni. Perkele tohon takapihalle kävely jo saa niin ihanat sukkapuikot aikaan että hyvä kun uskaltaa eteenpäin kulkea.. En kuitenkaan tahtois tohon kävelymatkalle jäädä synnyttää tai avautua sen takia :D Tonikin tuli just kotiin kun olin muutaman suupalan pitsaa syöny :) Joten sain ruokaseuraakin.. Ja kohta tulis Hauskat kotivideot niin päästään ne yhessä kattelee. Se on muuten ihan täpinässä siitä luottamusmieskurssista! Hirvee kohkaaminen käyny koko tän 30min. Vahingossa jos kysyy jotain niin se juoksee heti hakee jonkun lipuskan tai läpyskän ja kertoo ummet ja lammet :D Ai niin ja se kerto huolestuneensa! Sille oli soitettu 017-alkusesta numerosta (tää Pohjois-Savon lankaverkko) eikä se ollu kerinny vastaa. Se oli miettiny että noni. Nyt se Mari soittaa kyssistä ja sanoo että Kuopioon pitäis tulla nyt kun meidän pirpana on syntyny "kun et sä ollu sillon keskiviikko iltanakaan laittanu mitään kun sanoin että pääsin perille". Sano että oli se huokassu helpotuksesta kun olin laitellu sitä muuten vaan viestiä sille joidenkin tuntien päästä tosta mysteeripuhelusta. Hassua, kun ei se tunnu tajuavan arkielämässä että se lähtö oikeesti voi olla ihan lähelläkin, mut sitten kuitenkin osaa jopa huolestua ainakin kun on pois kotoa <3