Torstai 26.11.2009

Nousin vaan kerran vessaan! Oho oho. Eli aika hiton kivasti sain nukuttua. Liiankin sikeesti, koska nyt oon ihan särkipoikki joka puolelta. Ai jumalauta että särkee olkavartta. En saa tota nyt mitenkään loppuu. Tuntuu ihan kun se ois jo "ylipuutunu" eli sinne ois kertyny veri eikä se lähe liikkeelle millään hieromisella tai hinkkaamisella. Painaa ja sirisee ja.. ='/ Nyt ois melkein kaikki kuitenkin sairaalakassiin pakattu :) Ämppärin ja DS:n latautumista odotellessa, sekä niiden housujen laitto ajankohtaa miettiessä. Kajaritkin pakkasin ihan härskisti mukaani (mut kuulokkeetkin löytyy) :D. Kameran voi vaan jättää tohon kaukaloon, jollon se tulis varmaan mukaankin. Shampoot ja noi puuttuu, pitäis keksiä purkkia jostain :) Pitänee ostaa pari pilttiä siis joku päivä. Tein samaa vauhtia Tonille listan siitä mitä sen täytyy tehdä ja varmistella jos lähtö tulee :D Se halusi sen isolla, selvästi ja näkyvälle paikalle. Joten ulko-oven viereenhän se tuli. "Nytkö mennään?" lista :D Siinä lukee mm. "Onko Marilla? - Takki - Housut - Rintsikat" ja sitten mm. että "Ota mukaan: - Neuvolakortti (ja perässä mistä se löytyy)" sekä turvakaukalot, sairaalakassit ja kameralaukut jotka on yhdessä läjässä mutta niidenkin sijainti on kerrottu :D Pikkasen huvittaa jo tulevien vieraiden puolesta, mut ompahan ainakin näkyvissä! Ja ihan Tonin toiveiden mukanen. Harmittaa kun ois kiva laittaa joulua eli ikkunoihin valoja ja muuta, mut mä en meinaa uskaltaa siivotakkaan enää =/ Voi kakka mua alkaa jännittää ihan törkeesti :D Joulukuu on 4 päivän päästä jo! Alle kuukaus niin pääsis sille Tonin iskälle kertoo kivatuisesti uutisia ^^ ja sitten ei ois enää kun muutama hassu päivä laskettuunkaan! Ja seuraavana vuodatusta ja ryöpytystä.. Mä olen ihan tarpeeksi paiseissa jo pelkästä lasketun ajan jälkeisestä synnytyksestä ja siitä sairaalassa olosta, niin en kaipaa mitään v*tun juttuja siitä miten TE ootte ihan satavarmoja, että meidän lapsi syntyy varmaan ennen sitä. Olkaa ihan varmoja vaan omista synnytyksistänne, mut ei tarviis meille sitä toivoa tai uhitella. Joka vitun viikko ennen laskettua on aina riskimpää ihan vaikka se muksu oiskin yli 2,5kg. Ei se ole ihan sama syntyä viikolla 38 kun 40. AAARGH! Oon niin v*tun monta yötä valvonu ja pyöriny ihan vaan siksi etten tahdo liian aikaista synnytystä. Joka hiton napsaus säpsäyttää mut n. 85% varmuudella miettimään että oliko ne lapsivedet vai eikö. Tai että olikohan toi sukkapuikkotunne nyt se joka avas paikat ja kohta lähdetään.. Joka v*tun yö jossain vaiheessa tuntuu kun tukehtuisin siihen ahdistuspantaan mikä sykyttää ja puristaa kaulassa. Se panta tuli vähän turhan tutuksi Joonan jälkeen. Pliis. Vähän vois miettiä fiksummin..