Olen mä tästä tulevasta autosta jo jotain hyvääkin saanut ajatuksiini vaikken koko ajatukselle lämmennyt pitkään aikaan. Yhtenä tulee lämmin noutoruoka! Ai että sitä on odotettu.
Nyt voidaan myös käydä ulkona syömässä useammin ja helposti! Päästään ehkä testaamaan piakkoin tuo toinen kiinalainen ravintolakin, jossa on vaan tähän asti puhuttu joskus käyvämme.
Samoin saadaan reissuihin mukaan ihan hirveästi kaikkea tavaraa jota on aina kaivattu, muttei koskaan saatu otettua mukaan siksi että se on niin vaikea kuljettaa junassa yksin/kaksin.
Tosin tuon auton koeajopäivänä saatiin tuttavalta auto lainaan ja huomattiin matkalla että tyttökin kärsii matkapahoinvoinnista. Oltiin ajettu vasta 45min ja vartti olisi ollut jäljellä enää kun sitten kaikki syöty eväs nousi ylös. Ei se nyt suuren suurena yllätyksenä tullut koska minäkin voin pahoin, mutta kyllähän tässä on nyt vähän mietitty että onko ne ainaiset autokitinät olleet tästä johtuvia. Siispä asiasta viisastuneina pidettiin seuraavalla tunnin reissulla paljon taukoja. Kaksi jotain 5-10min taukoa. Ja samalla päätettiin ettei edes yritetä sen pidempiä reissuja pitkään aikaan.
Kesälomareissu siis toteutetaan todella säästämättömästi. Mies ajaa autolla kaikkien meidän tavaroiden kanssa ja minä tytön kanssa menen junalla vain eväiden ja puuhajuttujen kanssa. Hintaa tulee saman verran kuin kaikkien junalipuista edestakaisin, mutta toisaalta saadaan paljon enemmän tavaraa mukaan ja todennäköisesti säästytään oksentamiselta. Muutenkin lähdetään tytön kanssa muutama päivä miestä aiemmin kotiin, joten tullaan sitten taksilla asemalta kotiin, koska turvaistuin on meidän autossa eteläsuomessa vielä sillon.
Vähän jännittää mitä tästä tulee kun pitäis olla muutama päivä tytön kanssa kaksin, mutta ehkä me selvitään paremmin kuin miehen kanssa yhdessä ollessa. Oon jotenkin aina paljon rennompi kun en turhia odottele saavani aikaiseksi tai päästäkseni koneelle siinä ja siinä välissä, koska mies on muuten ihan mökömökö jne. Toivotaan kivan lämpimän viileitä päiviä meille tänne sille ajalle. Mennään leikkipuistoon vaikka lammikoihinkin lätkimään jos sellaisia löytyy ja silloin kelpaisi vähän lämpimämpikin sää :)
Lammikoista puheenollen. Meidän juhannus oli ihan mieletön! Olihan siellä paljon mulle itselleni ärsyttäviä seikkoja, mutta tytön osalta ihan hurjan hauskaa. Mummilla oli 9 vesiastiaa pihallaan ja tyttö vietti niissä sitten sen 2 päivää ludaten. Mies ei oikein tykännyt kun niihin piti kengät jalassa mennä seisomaan, mutta minulle se nyt oli yksi lysti, märät ne kengät oli sitä ennenkin jo. Sitä paitsi kun oli niin lämmintä ja päästiin helposti sisälle niin sitä suuremmalla syyllä senkun möyri mullassa ja vedessä jos halusi. Saunalla kuivui vaatteet todella nopeasti ja oli mummi sitten pyykännytkin kuulemma likan hupparin ja housut, sekä ne ekana päivänä kastuneet märät vaatteet. Lattialle oli heittänyt ne kuivumaan vielä lisää, ja siinähän ne sitten kuivui hetkessä.
Tässäpä teille yksi juhannuksen nautiskelija
Taas olisi 4 hammasta tekeillä yhtäaikaa. Nyt ne on nuo kulmahampaat sitten, eli ne viimekertaiset 4 tulijaa oli poskihampaat. Aika vähällä pääsee, joskus väsyneenä vähän kitistään enemmän ja hangataan enemmän, mutta muuten ihan huomaamattomasti tyttö on hampaitaan kasvatellut aina. Eipä noihin kutinoihin mikään Panadol edes auttaisi.
Sanojakin tulee taas enemmän. Ottaa kerralla hirveän spurtin noiden kehittämisessä ja sitten taas unohtaa jossain vaiheessa. Nyt tulee ihan uusina kika = kirja, Möii = Mölli (meidän kissa), mo/ma = moi, ma!! = maha iloisesti hihkaisen, nnna = napa (tääkin on tullu joskus oikein, mutta on jäänyt nyt taas vaan yhdeksi tavuksi), maito tulee ihan kauniisti kyllä useimmiten. Mitäs vielä.. Apita = apina, kuuttika = kissa ja koira, put(z)ika = pallo. Varmaan monen monta muutakin tulee, mutta just nyt ei muista.
Ei oikein tahdo sanoa mitään jos kysytään "mikä toi?" tms. Mutta itsekseen höpöttelee todella usein ja haluaa että mekin kuullaan se, kunhan ei vaan sanota sanaakaan. Niin ja vastaa myös etsimällä kysyttävän kohteen esim. kirjasta. Avaa tietyn sivun jossa se kysytty asia on. Tai jos se kirja ei ole saatavilla, niin juoksee nopeasti sen oven taa jonka takaa se löytyy. Perhanan tarkkasilmäinen tyttö siis.
Isi on useammankin kerran kysynyt että "missä apina" kun on tarkoittanut tuota tärisevää pehmoa mikä meillä on, mutta tyttöpä on juossut vaatehuoneen oven taakse, ähkinyt ja kitissyt merkittävästi isin sanoessa ettei se siellä ole. Sitten kun oon muistuttanut että se kirja kyllä on siellä aina joskus huilaamassa, niin isi on käynyt hakemassa ja antanut tytön kaivaa oikean sivun eteen. Sitten on tyttökin ollut tyytyväinen taas.
Ollaan kovasti yritetty opettaa tyttöä sanomaan helppoja sanoja, mutta ei se niistä välitä. Anna, pallo tms. Juu ei, "anna" on edelleen vaan merkitsevää haluan ton-kitinää ja älämöööä ja pallo pysyy visusti putzikana. Luulisi että ois helpompaa sanoa pallo kuin putzika, mutta samahan tuo. Molemmista tulee ymmärretyksi ja sehän se pääasia onkin :) Joutuu kyllä usein tulkkaamaan sitten jatkuvasti esim. mummille, että ei kun se on pallo eikä vaan mikä tahansa ääntelysana.
Maha ja tissit on suurien paijauksien kohteina päivittäin monta kertaa.
Mahasta ei oo vielä edes puhuttu tytölle niin että siellä ois joku, mutta kyllä on aika vaikeaa myös yrittää itse muistaa koko asiaa. Eikä se nyt niin näkyvä olekkaan, ei se sitä siis siksi paijaa. Kuhan haluaa pitää hyvänä tai sitten aavistaa jotain.
Pitäis kyllä vielä saada rajoitettua sitä mahan päälle pomppimista, kun tuo istukkakin on etuseinässä tällä kertaa. Eipä sitä vaan aina muista. Melkein siis toivon että pian pulpahtaisi kunnon kumpu niin ehkä sitä sitten osaisi enemmänkin tiedostaa tilansa, vaikka tässä on enää vajaa 3 viikkoa puoliväliin.
Oon kyllä melko luottavainen että tytöstä tulee aivan mahtava isosisko. Tässä kävi kaveriperhe kuukauden ikäsen tyttönsä kanssa kylässä yhden kerran kylässä ja lainattiin heille riippumattoa jossa tyttö ei viihtynyt koskaan. Sitä kun koeajettiin tuolla olohuoneessa. niin tyttö nappasi riippumaton reunasta kiinni ja hiljenti tuon vauvan äidin antaman nopeamman tahdin kevyeksi heijaukseksi ja yritti pitää sen siinä vauhdissa. Ikäänkuin vihjeeksi ettei me kaikki tykätä niin kovasta vauhdista, vaan jos alotettais kevyemmin <3 Ja mummilassa vauvanukkea kantelee ja paijailee aina välillä. Laittaa laatikkoon nukkumaan tai pussaa päätä. Kaikkihan voi olla ihan eri tavalla kun vauva tulee ja jää (toivottavasti), mutta ainakin vielä on mielettömän ihania isosisko piirteitä ilmassa.
Mutta tuo tissien paijaus. Vitsit kuinka hyvälle mielelle se saa. Siis ei siksi että se itsestä nyt mitenkään erikoiselta tuntuisi, mutta kun tytön silmät oikein leimahtaa kun tissi vähän vilahtaakaan. Niitä sitten hierotaan, halitaan ja nostellaan, silitellään ja pikkasen joskus nipistetäänkin. Niin ja pusutellaan!! Paljon. Erityisesti kun mennään nukkumaan ja vaihdan yöpaitaa päälleni, niin en voi paitaa ees panna heti ylle kun "pitää" antaa tuo hetki tytölle ensin. Vaikka tyttö kuitenkin saa päiväunille ja yöunille mennessä edelleen tissiä, niin silti huomaa kuinka niistä haetaan kosketusturvaa. Ja se hänelle suotakoon :)
Päivisinkin saattaa kaivaa kätensä kaula-aukosta paidan tai rintaliivien sisään ja hapuilla nännin sormiensa etäisyydelle, sitten leviää oikein autuas hymy tytön kasvoille ja pää painautuu äitin rintakehää vasten. Onhan tuo joskus ihmisten ilmoilla tai vieraiden ollessa kylässä jokseenkin "ärsyttävää" useamman kerran toistettuna, mutta toisaalta se on niin pieni asia että en jaksa välittää. Jos siitä tulee niin kovin hyvä mieli niin tehköön.
Oon tässä alkanut kovasti haaveilemaan parin vuoden päähän Särkänniemen reissua. Ois niin ihanaa päästä sinne tytön kanssa ihan perheenä. Varsinkin kun siellä sitte on delfinaariot, planetaariot, kotieläinpuisto (tai mikä mini eläintarha nyt olikaan) ja sitten ne pienet tietyt laitteet. Ja ylipäänsä kaikki tuollaiset erilaiset elämän ilot haluan kyllä ihan joka vuotiseksi perheen yhteiseksi ajanvietteeksi. Voi että, niitäkin päästään toteuttamaan jo ihan pian :)
Tänä kesänä aloitellaan ihan vaan Korkeasaaresta, koska mies ei oo siellä koskaan käynyt. Ei tuo tyttö siitä välttämättä vieläkään mitään mieltä ole, mutta vähän tytön varjolla isikin pääsee ihailemaan kaikkea luvan kanssa. Vaikka mistä sitä tietää vaikka tyttö olisikin se kaikkein innostunein vaikka onkin kaikkein pienin :)
Tuokin Nyttyrä on jo puolitoista viikkoa vajaa 1,5v!
T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti