Keskiviikko 27.01.2010

Joka päivä katson tuota tyttöä ja ihmettelen kuinka kaunis se on. Ja sitä kuinka paljon se näyttää meiltä vaikkei kumpikaan meistä noin kauniilta ja sirolta näytä. Äitinsä kiharat voisi olla tulossa koska pieniä laineita voidaan jo nähdä. Isänsä pyörre sillä jo onkin keskellä päätä. Taitaa saada ripsetkin isältään, koska hurjasti niitäkin näyttää jo olevan.
Paljon on myös saanut ihasteluja kiinnostuksesta ympäröivää kohtaan. Kovahan tuo tyttö on ollut tutkailemaan syntymästään saakka, mutta kyllä se vaan valloittaa koko ajan enemmän päivittäistä aikaansa pelkkään katseluun ja ihmettelyyn.
Myös tuo pään heiluminen vähenee koko ajan. Hirmu kovasti se jo päätään nostaa mahallaan maatessakin. Pari kertaa se on jo pitkän aikaa pystyssä saakka pysynyt, pääsääntöisesti kuitenkin vain katsellaan maailmaa pää muutaman sentin irti alustasta.
Ja muutaman kerran selällään maatessa tyttö on jo paennut vaipanvaihtoa muutamankymmenen senttimetrin päähän. Eikä sylissäkään nuo jalat oikein rauhotu. Toisinaan on todella vaikea saada tyttö laittamaan jalat kippuraan kun ois kova hinku työntää jalat suoriksi ja seistä "karhukävely" asennossa meidän rintaa vasten.

Hitsit kun ehtisi joka päivä kirjoittaa lauseen tai kaksi ylös niin näiden asioiden kertomisetkin olisi paljon helpompia. Eihän tässä muista edes aamupäivää, saati jotain viikon takaista.

Viikot ovat kuitenkin vierineet mukavasti vaikken ole kirjoittamaan ehtinyt.
Tyttö on pian 3 viikkoa ja huomenna olisi neuvolatäti taas tulossa kylään. Tähän saakka tyttö on painanut syntyessään 3070g, päivää myöhemmin kotiin lähtiessä 2885g. Muutama päivä myöhemmin 2985g. Viikko syntymänsä jälkeen 3100g. Kahden viikon iässä 3280g ja nyt katsellaan sitten huomenna paljonko on lisää tullut taas viikossa.

Kestoilu yritti ottaa tuulta alleen pari päivää sitten kun onnistuin viimein paketoimaan nauhavaipat lisäimun kanssa oikein. Mutta seuraava ongelma olikin vuoden kaapissa seisseet villahousut. Ehkä olisi lanoliinitus ollut paikoillaan, koska jo ensimmäinen pissa kasteli isänkin. Nyt sitten odotellaan että jossain välissä pesen ja lanoliinitan nuo pöksyt uudelleen. Sitten yritetään seuraavan kerran. Eiköhän ne sitten toimi jo.


Nyt käy taas kutsu vaikka juuri sain muka tytön nukahtamaan.
En kuitenkaan vaihtaisi mitään tästä vauva-arjesta pois ♥
Paitsi ehkä tuon miehen toistaiseksi niin saisin rauhassa opetella uudelleen imetysasennot ja -otteet. Saataisi rauhassa yölläkin tutkiskella mikä on vikana ja päivälläkin saataisi olla ihan rauhassa katselemassa ja tutustumassa toisiimme ilman, että äiti ottaa paiseita siitä kun muiden korvia koetellaan.